Uutinen

Rahoitusta järjestötoimintaan Suomessa saa monesta ikkunasta

Kepassa kuultiin 11. kesäkuuta kullanarvoista tietoa eri tavoista saada tukea kasvatus- ja tiedotustoiminnalle Suomessa ja Euroopassa.
Esa Salminen
12.6.2009
LASSI PALMUJOKI

Mikko Cortes Tellez

Mikko Cortés Téllez opetusministeriöstä esittelee tyypillisen mokan: liian ylimalkainen budjetti.

 

Ulkoministeriö, opetusministeriö, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Euroopan komissio tarjoavat monta tapaa saada rahaa järjestötoimintaan Suomessa ja maailmalla. Eri ikkunoista globaalikasvatukseen ja tiedotustoimintaan kuultiin Kepassa 11. kesäkuuta.

"Koettakaa asettautua tuen myöntäjän paikalle", summasi CIMOn Mauri Uusilehto monen rahoittajatahon neuvon kansalaisjärjestöille. Uusilehto nauratti paikalle kerääntynyttä järjestöväkeä myös pyynnöllä: "Lukekaa se saamarin manuaali."

Veronmaksajien rahaa jaetaan monesta luukusta hyvää työhön, ja nyrkkisääntöjä jokaiselle ikkunalle on parikin: kaikki tuki on harkinnanvaraista, suunnitelmien tulee olla selkeitä, budjettien perusteluja, ja monestakin paikasta saa hakea, kunhan kertoo siitä avoimesti kaikille mahdollisille rahoittajille. Tärkeintä on kuitenkin tunnistaa oikea rahoituskanava oikeaan työhön.

"On paljon hyviä hakemuksia, mutta jos ne eivät ole tämän rahoitusikkunan alaa, niin on tosi sääli katsoa kuinka on tehty paljon työtä, joka sitten valuu tyhjiin", Uusilehto valitteli.

Ulkoministeriö myöntää tiedotus- ja kehityskasvatustukea

Ulkoministeriön tiedotus- ja kehityskasvatustuen tarkoitus on lisätä Suomessa keskustelua kehityspolitiikasta ja kehitysmaista, ja sitä myönnetään yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi suomalaisille järjestöille ja säätiöille, kertoi vastuuvirkamies Anne Haavisto ulkoministeriöstä.

Aikaisemmin tiedotustukena tunnetun rahoituslinjan kohteet voivat vaihdella aineistontuotannosta nettisivustoihin, kouluvierailuihin, etelän asiantuntijoiden tuomiseen Suomeen, ja koulutuksiin ja seminaareihin.

Ulkoministeriön silmissä hanke on hyvä, kun se on selkeästi suunniteltu, sen kohderyhmä on riittävän laaja, kustannukset kohtuullisia ja viestit sellaisia, johon hakijalla on asiantuntemusta. Innovatiivisuus herättää aina hakemusten käsittelijän mielenkiinnon. Jos joka vuosi laittaa saman hakemuksen, ei pidä olettaa että se vuosi toisensa jälkeen menee läpi.

Hakijaksi ulkoministeriön tukeen kelpaavat yleishyödylliset järjestöt tai säätiöt, vaikka monet muutkin tekevät globaalikasvatusta. Siis: esimerkiksi yliopistot ja koulut eivät voi hakea, mutta niiden opiskelijayhdistykset voivat.

Tiedotus- ja kehityskasvatustuki on muutama vuosi sitten laajennettu kaksivuotiseksi, ja järjestöjen toiveiden tähden nyt harkitaan, josko sen voisi nostaa jopa kolmivuotiseksi. Edellisten vuosien tapaan tänäkin vuonna järjestöjen välistä yhteistyötä ja yhteishakemuksia katsotaan erityisen hyvällä.

Vuonna 2008 tiedotus- ja kehityskasvatustukea myönnettiin lähes 2,5 miljoonaa euroa. Hakemuksia ministeriöön tuli noin neljän miljoonan euron edestä. Hakemusten määräaika vuonna 2009 on 31. elokuuta kello 16.15.

Opetusministeriön kaksi ikkunaa

"Opetusministeriöllä ei ole rahoitusta nimenomaan kansainvälisyyskasvatukseen, ihmisoikeustyöhön tai globaalikasvatukseen, mutta haettavana on paljon rahaa, jota voi käyttää myös niihin", selvitti Mikko Cortés Téllez opetusministeriöstä.

Opetusministeriön sivuilla löytyy monenmoisia rahoituslinjoja vaihtuvin määräajoin: on koulutusta, tiedettä, kulttuuria ja nuorisotyötä. Esimerkiksi monet rauhanjärjestöt ja rasisminvastaiset toimijat saavat tukea opetusministeriöstä.

Pääasiallisesti opetusministeriön myöntämä tuki jakautuu kahteen tyyppiin. Yleisavustukset on rajattu yhteen vuoteen, mutta järjestön kaikkeen toimintaan. Erityisavustukset taas ovat projektikohtaisia, mutta voivat olla useammankin vuoden kestoisia.

Cortés Téllez korosti hakemuksen selkeyttä.

"Paljon huonompi virke on 'järjestetään Länsi-Suomessa kerhotoimintaa maahanmuuttajille' kuin vaikka 'Turussa kokoontuu kahdesti viikossa 9-15-vuotiaiden kerho, jossa harrastetaan kuvataidetta ja laulua ja sitä vetää se-ja-se'."

Näin hakemuksen vastaanottaja vakuutetaan siitä, että toimintaa on jo oikeasti suunniteltu. On myös tyypillinen virhe kirjoittaa budjetti liian ylimalkaisesti: jos summat ovat 50 000, 30 000 ja 10 000 ne näyttävät siltä, että ne on arvattu, ja hakija kokeilee vain kepillä rahoittajan jäätä.

Käyttötarkoituksia opetusministeriön tuella on sen verran paljon, että iso osa OPM:n saamista hakemuksista menee ohi oikean ikkunan.

"Epävarmoissa tapauksissa kannattaa soittaa tai meilata esittelijälle. Voi ihan alustavasti esitellä, että tällaista toimintaa suunnitellaan, olisiko tämä sopiva määräraha", Cortés Téllez kannusti.

Kehys koordinoi EU-yhteistyötä

Euroopan komissio myöntää rahaa paitsi kehitysyhteistyöhön etelässä, myös valistus- ja tiedotustoimintaan Euroopan alueella.

EU:n mittavasta byrokratiapalatsista NSA-LA-ikkuna (Non-State actors and local authorities) on vuosittain auki järjestöille, ja sen päämääränä on köyhyyden vähentäminen, vuosituhattavoitteiden saavuttaminen ja paikallisyhteisöjen toimintakyvyn vahvistaminen, kertoi Jussi Kanner Kehys ry:stä, joka koordinoi kehitysjärjestöjen EU-toimintaa Suomessa ja järjestää koulutusta ja neuvontaa EU-rahaa mieliville.

Aivan pienimmille järjestöille EU:n tuki ei ole tarkoitettu, sillä tuettavien hankkeiden budjetit liikkuvat 133 tuhannesta eurosta 1,3 miljoonaan, ja hakijajärjestön rahallinen omavastuuosuus tulee olla 25 prosenttia. Ulkoministeriö voi harkintansa mukaan osallistua omavastuuosuuteen, mutta silti vähintään 10 prosenttia hankkeesta tulee olla itse hankittua rahaa.

"Hakeminen vaatii paljon työtä, joten kannattaa suunnitella hyvin ja varata aikaa, ja ottaa kumppanit mukaan mahdollisimman hyvin", opasti Kanner.

Kaksivaiheinen NSA-LA-haku aukeaa ennakkotietojen mukaan seuraavaksi huhtikuussa 2010. Sen jälkeen järjestöillä on 45 päivää aikaa lähettää komissiolle nelisivuinen konseptipaperi, joiden perusteella voi päästä jatkoon. Kehys ry järjestää EU-rahoituksen ABC -koulutuksen 10. syyskuuta.

CIMO rahoittaa kansainvälistä eurooppalaisuutta

"Yleensä humanistit alkaa kiljua kun näkee lomakkeita, mutta eihän näin ole. Lomakkeethan on meidän ystäviä. Ajatelkaa niin. Sen kuin täytätte vaan, kun teillä on hyvä suunnitelma, niin oikeat asiat oikeisiin kohtiin", kannusti Mauri Uusilehto Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOsta.

Lomakepohjista voi tuurilla löytää myös joitain asioita, joita ei ole keksinyt projektia suunnitellessa miettiäkään, Uusilehto hauskuutti yleisöä.

CIMO koordinoi kansainvälisen liikkumisen ohjelmia, mutta myös kahta vuoteen 2013 kestävää ohjelmaa, josta järjestöt voivat hakea rahoitusta.

Kansalaisten Eurooppa on ohjelma kunnille ja järjestöille. Ohjelman kautta rahoitettavien hankkeiden tulee herättää keskustelua, edistää päätöksentekijöiden ja kansalaisten välistä kanssakäymistä ja tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun mukaan uusia ryhmiä - siis kannustaa ihmisiä toimimaan, Uusilehto summasi.

"Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan on aika helppo hakea: tiedetään etukäteen mitä on saatavissa, ja lomakkeet ovat aika helppoja", Uusilehto kannusti. "Vuoden hanke, maksimimäärä 55 tuhatta. Jos haluatte testata hankeideoita niin olkaa yhteydessä minuun."

CIMOn toinen ohjelma, Youth in Action, on nuorille suunnattu koulun ulkopuolisen oppimisen ohjelma.

Sen ajatus on, että nuoret tekevät itse, ja oppivat sitä kautta. Ohjelma on suunnattu erityisesti nuorille, jotka ovat muita heikommassa asemassa.

Youth in Actionin alaohjelmista erityisen kiinnostavina osallistujat pitivät tukea nuorten ryhmätapaamisiin, jonka avulla useamman maan nuoret voivat kokoontua keskustelemaan ja tehdä yhteistyötä sekä nuorille suunnattu eurooppalainen vapaaehtoispalvelu, joka mahdollistaa nuorten vapaaehtoisten vaihdon kahden
järjestön välillä, ja on nuorille ilmainen ohjelma.

Kansalaisten Eurooppa -hankkeiden hakuaika on vuosittain alkuvuodesta, Youth in Action -ohjelmaan on monta hakuaikaa vuodessa.

Lisää tietoa aiheesta