Kuva:
IStock
Uutinen

Raportti: Rahoitusmarkkinavero toimii myös johdannaiskaupassa

Johdannaisilla, kuten optioilla, käytävää kauppaa ei pidä jättää EU-maiden rahoitusmarkkinaveron ulkopuolelle, arvioi rahoitusmaailmaa sisältä tunteva tutkija.
Sanna Jäppinen
18.9.2014

Euroopan unionin valtiovarainministerien Ecofin-neuvosto hyväksyi keväällä rahoitusmarkkinaveron käyttöönoton. Vuosia pyöritellyn veron toimeenpanoon vuonna 2016 sitoutui kuitenkin vain 10 jäsenmaata, suurimpina Saksa ja Ranska. Suomi ei ole mukana.

Vero tarkoittaa sitä, että kaikista rahoitusmarkkinoilla tapahtuvista transaktioista eli osto- ja myyntitapahtumista napataan 0,1 prosentin suuruinen vero. Keväällä ministerit jättivät kuitenkin auki kaksi keskeistä asiaa: sen mihin verovarat suunnataan sekä sen, kuuluvatko myös niin sanotut johdannaiset, eli esimerkiksi optiot ja futuurit, veron piiriin.

Rahoitusmarkkinaveron puolestapuhujien mielestä johdannaisten saaminen mukaan on äärimmäisen tärkeää, koska valuuttakaupan jälkeen johdannaiskauppa muodostaa suurimman siivun finanssimarkkinoista.

Ilman johdannaiskauppaa on myös melko mahdotonta saavuttaa yhtä rahoitusmarkkinaveron päätavoitetta – finanssimarkkinoiden vakauttamista ja talouskriisien ennaltaehkäisyä – sillä juuri johdannaisilla käydään lyhyttempoista ja hintakeinotteluun perustuvaa kauppaa.

Johdannaiset eivät ole poikkeus

"Valtiovarainministerien pitäisi jättää huomiotta pankkien lobbareiden maalaama vääristynyt kuva ja ulottaa rahoitusmarkkinavero johdannaiskauppaan", toteaa professori Avinash Persaud tuoreessa raportissaan "Taxing Transactions in Financial Derivatives: Problems and Solutions". Persaud on London Business Schoolin luennoitsija ja toiminut useissa rahoitusalan yrityksissä, muun muassa JP Morganin tutkimusjohtajana.

Vääristyneellä kuvalla Persaud viittaa arvostelijoiden väitteisiin siitä, että rahoitusmarkkinavero vaikeuttaisi maiden kilpailukykyä, söisi eläkerahastoja ja syventäisi EU-maiden velkakriisiä. Jonkinlainen transaktiovero on kuitenkin toiminnassa jo nyt yli 30 maassa – myös valtaosassa G8- ja G20-ryhmien maista - ja verotuloja kertyy vuosittain yli 18 miljardia puntaa (noin 22,6 miljardia euroa).

Persaudin mielestä johdannaiskauppa ei ansaitse mitään erityisasemaa, varsinkaan tilanteessa, jossa muu kansainvälinen lainsäädäntö pyrkii tuomaan yritysten omistussuhteet entistä avoimemmin esiin esimerkiksi rahanpesua rajoittavilla ja verotietojen vaihtoa edistävillä aloitteilla.

Mitä tekee uusi talouskomissaari?

Persaudin raportin tekoa on tukenut eurooppalainen Robin Hood Tax -järjestökoalitio, joka kampanjoi laajan rahoitusmarkkinaveron puolesta.

Raportti julkaistiin juuri ennen EU-maiden valtiovarainministerien epävirallista tapaamista 13. syyskuuta. Rahoitusmarkkinaveron auki olevia teknisiä kysymyksiä, kuten johdannaiskaupan roolia, käsitellään tarkemmin neuvoston verotyöryhmän kokouksessa 25. syyskuuta. 

Rahoitusmarkkinaveron etenemisen tielle on järjestöjen mielestä noussut uusi mahdollinen hidaste tai vähintäänkin kysymysmerkki, kun Ranskan valtiovarain- ja talousministeri Pierre Moscovici nimitettiin viime viikolla unionin talousasioista vastaavaksi komissaariksi,  jonka toimialaan kuuluu myös verotus.

Vaikka Moscovici on sosialistipuolueen jäsen, hänen arvioidaan olevan hyvin lähellä ranskalaista pankki- ja rahoitusmaailmaa, ja järjestöt pelkäävät hänen ajavan pankkien linjaa myös rahoitusmarkkinaveron suhteen.