Uutinen

Rahoituslaitosten kokoukselta odotetaan vahvistusta G8:n velkahelpotuksille

Maailmanpankin ja IMF:n syyskokous saattaa vielä muuttaa G8-maiden johtajien heinäkuussa antamaa lupausta 18 maan velkahelpotuksista.
Sanna Jäppinen
20.9.2005

G8-maiden eli rikkaimpien teollisuusmaiden ja Venäjän johtajat sitoutuivat heinäkuisessa kokoontumisessaan mitätöimään 18 maan velat Maailmanpankille, Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja Afrikan kehityspankille. Lopullista sinettiä päätökselle odotetaan 24.-25. syyskuuta pidettävältä Maailmanpankin ja IMF:n syyskokoukselta.

Mistään läpihuutojutusta ei ole kyse, sillä velkojen mitätöintiin liittyy vielä useita avoimia kysymyksiä. Jos niihin ei löydy vastauksia, alkuperäinen esitys saattaa muuttua.

Mille maille, millä ehdoilla ja mistä raha?

Yhteisymmärrys on löytymättä vielä muun muassa seuraavista aiheista: tulisiko mitätöintiä laajentaa muihinkin köyhiin maihin kuin Maailmapankin HIPC-velkahelpotusohjelmaa noudattaneisiin valtioihin, millä ajanjaksolla ja milloin mitätöinti tehtäisiin ja miten varmistetaan, etteivät maat joudu uudestaan velkakierteeseen.

Myös velkahelpotusten aiheuttamien kulujen rahoituksesta on ollut erimielisyyksiä. Vaikka G8-maat ovat luvanneet kattaa kaikki menot, ne ovat päässeet yksityiskohtaiseen sopimukseen vain kolmen ensimmäisen vuoden rahoituksesta. Siksi esimerkiksi Maailmanpankissa arvioidaan, että noin 40 miljardin dollarin arvoiset velkahelpotukset voivat tulevaisuudessa viedä huomattavasti resursseja pankin kansainväliseltä kehitysrahastolta (IDA), joka myöntää vuosittain noin yhdeksällä miljardilla dollarilla edullisia lainoja köyhimmille kehitysmaille, uutisoi IPS.

Velkojen mitätöintiä ajavan kansalaisjärjestöjen Jubilee-verkoston edustaja kuitenkin toteaa, että tutkimusten mukaan Maailmanpankki ja IMF voisivat antaa velat anteeksi yli 30 maalle ilman, että se merkittävästi heikentäisi niiden rahoitusvalmiutta. Eurooppalaisten velka- ja kehitysasioita ajavien järjestöjen Eurodad-verkosto puolestaan painottaa, että päähuomion pitäisi nyt olla köyhien maiden tulevan vuosikymmenen budjeteissa, ei Maailmanpankin taseessa 25 vuoden tähtäimellä.

Eri näkemyksiä löytyy runsaasti myös siitä, pitäisikö velkahelpotusten olla ehdollisia ja mitä mahdolliset ehdot olisivat. Muun muassa Belgian, Norjan, Sveitsin ja Hollannin edustajat IMF:ssä vaativat kesällä, että velkahelpotuksiin olisi liitettävä tiukempia ehtoja. Eurodin tietojen mukaan kansalaisjärjestöjen vahva kampanjointi on johtanut siihen, että Norjan ja Sveitsin hallitukset ovat tarkistaneet kantaansa ja vakuuttaneet, etteivät vaadi nyt kyseessä oleviin helpotuksiin lisäehtoja.

Myös Afrikan toimintasuunnitelma esillä kokouksessa

Syyskokouksessa odotetaan velan ohella nostettavan esille muun muassa kauppa- ja kehityskysymyksiä eli maailmankaupan ja kehitysyhteistyön suhdetta. Erityishuomiota kokouksessa saanee Afrikalle, jonka köyhyyden vähentämiseen tähtäävät toimet on kirjattu erilliseen toimintasuunnitelmaan, Maailmanpankin Africa Action Planiin.

Kepan kehityspoliittisen sihteerin Tytti Nahin mielestä toimintasuunnitelman ongelmana on pinnallisuus. Siinä tyydytään sanomaan, mihin kohteisiin rahaa tarvitaan nykyistä enemmän, mutta ei puututa syvempiin rakenteellisiin ongelmiin.

"Esimerkiksi velan suhteen suunnitelmassa puhutaan ainoastaan velkahelpotuksista, mutta ei ongelmista velkaantumisen takana. Kansainvälistä velkatuomioistuinta ei mainita sanallakaan, kuten ei myöskään esimerkiksi Afrikan valtioiden sananvallan lisäämistä Maailmanpankissa", Nahi sanoo.

Lisää tietoa aiheesta