Uutinen

Rahoituskriisi ei vielä näy kehitysmaiden maaseudulla

Teollisuusmaita ravistelevaa talouskriisiä ei vielä juurikaan pohdita Nicaraguan tai Mosambikin maaseudulla. Kriisi herättää enemmän huolta Nicaraguassa, jonka kehitykseen Yhdysvaltain mahdollinen taantuma säteilee selvästi.
Esa Salminen Toni Sandell
31.10.2008
TONI SANDELLWestern Union


Siirtolaisten rahalähetyten kutistuminen näkyy jo nyt selvästi Keski-Nicaraguassa sijaitsevassa rahanvälitystoimistossa.

MAPUPULO, BONANZA, BOACA - - Länsimaita hermostuttava finanssikriisi ei vielä nostata suuria huolia kehitysmaiden maaseudulla, esimerkiksi Mosambikin Mapupulossa. Maalaiskunnan johtaja Mariano Omar rypistää kulmiaan pohtiessaan finanssikriisiä, joka on tuntematon käsite suurimmalle osalle maakunnan 46 000 asukkaasta.

Maalaiskunnan päättäjilläkin on mielessään toiset asiat - paikallisen kehityskomitean mukaan kuntalaisten pahimpia ongelmia ovat korkeat malaria- ja ripuliluvut ja se, että kouluissa on liikaa lapsia niiden resursseihin nähden.

"Me taidamme olla aika turvassa maailman kriiseiltä", Omar arvioi mapupulolaisista, jotka asuvat kahdenkymmenen kilometrin päässä lähimmästä kaupungista Montepuezista, jossa on sähköä ja missä kännykät kuuluvat.

"Kyllähän ruoan hinta vaikuttaa, mutta ei täällä nälkään kuolla", hän sanoo arvioidessaan, että bensan ja ruuan hinnat voivat näkyä arjessa, mutteivät ratkaisevasti.

Rahaa ei tule ulkomailta

Kehitysmaat ja kansainväliset järjestöt ovat viime viikkoina painottaneet, ettei kehitysmaita saa unohtaa talouskriisin keskellä - kriisi kolahtaa köyhiin maihin kovasti, vaikkei niillä ole osaa kriisin kehittymiseen.

Teollisuusmaiden vaikeudet säteilevät kehitysmaihin muun muassa viennin heikentymisenä, rahoitusmahdollisuuksien vaikeutumisena ja ulkomailla asuvien sukulaisten rahalähetysten pienenemisenä.

Mapupulolaisia ulkomaille töihin lähteneiden rahalähetysten tyrehtyminen ei koske, sillä niin syvältä maaseudulta ei lähdetä mihinkään - se on rikkaampien etuoikeus.

"Ei täältä ole kulttuuria lähteä mihinkään. Ehkä isoista kaupungeista, kuten Maputosta, Beirasta tai Nampulasta lähdetään Etelä-Afrikan kaivoksiin, mutta Mapupulosta ei tietääkseni ole lähtenyt kukaan. Ei tänne tule rahaa ulkomailta nytkään", Omar kertoo.

Ei huolta, sanoo pääministeri

Eristyneisyydestä huolimatta Mapupulokin elää yhteydessä Mosambikin talouteen. Jos koko maan talous kärsii, se näkyy maalaiskunnassa valtiolta tulevan rahoituksen kutistumisena.

Omarin lausunnot saavat kuitenkin tukea Mosambikin pääministeriltä Luis Diegolta, joka arvioi lokakuun lopussa viikkolehti Savanan talousliitteessä, että kriisi vaikuttaa Mosambikiin vain minimaalisesti.

Näin arvioidaan myös Suomen Maputon-suurlähetystössä. "Mutta yksi peloista on, että jos tämä kriisi johtaa yleisempään talouden kriisiin, se voi vähentää kehitysavun määrää ja maan tuonnin sekä viennin määrää", sanoo budjettituesta vastaava virkamies Lotta Valtonen.

Nykytilannetta kuvaa kuitenkin hyvin se, että Mosambikin lehdistö suhtautuu finanssikriisiin lähtökohtaisesti ulkomaanuutisena.

Lehdissä kerrotaan, kuinka Yhdysvallat ja Eurooppa ryntäävät pelastamaan pankkejaan ja välillä viitataan siihen, että kriisi voi nostaa ruoan hintoja. Muita viittauksia kriisin vaikutuksista Mosambikille ei paikallisessa mediassa juuri näy.

Siirtolaisten rahat vähenevät

Tilanne on hieman toisenlainen Nicaraguassa, missä juuri siirtolaisten kutistuvat rahalähetykset aiheuttavat selvää huolta. Lähes joka viides Nicaraguan kansalainen asuu ulkomailla, enemmistö Costa Rivassa ja Yhdysvalloissa.

Heidän rahalähetyksistään arvioidaan kertyneen jo tänäkin vuonna melkein miljardin dollarin potti eli lähes kaksinkertainen summa maan saamaan kehitysrahoitukseen nähden.

TONI SANDELL ZamoraFlor de María Zamoran mukaan nicaragualaisia painavat finanssikriisiä enemmän muut huolet.
Huoli ei ole kuitenkaan vielä konkretisoitunut Nicaraguan maaseudulla. Karibian meren rannikolla, Bonanzan kunnassa asuva Flor de María Zamora ei ole vielä kuullut, että hänen tuttaviensa saamat rahalähetykset olisivat pienentyneet.

Keski-Nicaraguassa sijaitsevan Boacon kaupungissa, missä noin puolet perheistä saa rahaa ulkomailla olevilta sukulaisiltaan, muutokset on jo huomattu.

"Viime kuusta lähtien olemme välittäneet selkeästi vähemmän rahaa kuin aiemmin", kertoo Kenia Urbina, joka työskentelee Yhdysvaltalaisessa rahalähetyksiä välittävässä Western Union -yrityksessä.

Vetääkö vienti?

Kaiken kaikkiaan kriisi on vielä melko vieras asia iltaisin Uraccanin yliopistolla makroekonomiaa opettavalle ja päivisin hallintopäällikkönä teknillisessä instituutissa työskentelevälle Zamoralle.

“Käytännössä ihmisten elämään vaikuttaa se, miten öljyn hinta heilahtelee", hän sanoo.

Ruokakorin hinta on Nicaraguassa jopa kaksinkertaistunut öljyn hinnan mukana, mutta palkat pysyvät ennallaan. Hänen oma, keskitasoa korkeampi 150 dollarin palkkansa ei enää oikein riitä kattamaan kasvaneita elinkustannuksia.

Öljyn hinta on ropissut viime viikkoina reilusti alaspäin, mutta se ei ole vielä näkynyt energian, bensiinin tai ruuan hinnoissa.

Asiantuntijoita kriisi huolettaa selvästi. Taloustieteilijä Adolfo Acevedo arvioi La Prensa -lehdessä, että maan vienti kärsii, kun sen suurin kauppakumppani Yhdysvallat kiristää kukkaron nyörejään.

Tilannetta pahentaa, että Nicaraguan talous perustuu yksinomaan vientiin ja vain muutamiin tuotteisiin - sisämarkkinat ovat lähes olemattomat. Lisäksi jalostamattomien tuotteiden hinnat, esimerkiksi Nicaragualle tärkeän kahvin, ovat laskussa.

Kriisi heijastunee myös kehitysrahoitukseen, joilla kustannetaan noin 75 prosenttia Nicaraguan julkisista investoinneista. Mikäli avunantajat lähtevät säästölinjalle tai keskittyvät tukemaan rahoitusjärjestelmää, se näkyy sosiaalisten ohjelmien vähenemisenä.

Lisää tietoa aiheesta