Uutinen

Pysyykö Intia Aasian taloustiikerien vauhdissa?

Aasian talousjättien taistelussa Intia on auttamattomasti jäljessä Kiinaa. Kiritystä olisi syytä hakea erityisesti sosiaaliseen kehitykseen panostamalla, Intia-asiantuntijat toteavat.
Sanna Jäppinen
14.12.2004

Kuva: mielenosoittaja Mumbain WSF:ssä (Kuvaaja: Henri Myrttinen)
Mumbaissa tammikuussa 2004 pidetyssä Maailman sosiaalifoorumissa vaadittiin kastittomille ihmisoikeuksia.
Mielikuvat - ja totuudet - Intiasta liikkuvat laidasta laitaan. Henkisyyden supervalta pitää yllä valtaisaa turvakoneistoa ja lyö ennätyksiä sisällissotien määrässä. Maailman suurimmaksi demokratiaksi itseään mainostava maa on selkeästi miesten valtakunta - aborteista noin 95 prosenttia tehdään tyttösikiöille - ja jatkuvuutta symboloivan kastilaitoksen merkitys on monien mielestä nykymaailmassa pikemminkin nousussa kuin laskussa.

Pitkän linjan Intia-asiantuntija, toimittaja Mikko Zenger alusti provosoivilla vertauksilla SASKin järjestämässä seminaarissa. Tilaisuudessa pohdittiin, miksei ole syntynyt Kiinan veroista Intia-ilmiötä, vaikka maa avasi ovensa ulkomaisille investoijille jo 1990-luvun alussa.

"Norsu liikkuu hitaasti", Zenger kuvasi.

Vaikka demokraattinen järjestelmä on lisännyt Intian poliittista vakautta, on demokraattisuus ollut myös maan heikkous Kiinaan verrattuna. Totalitaarinen, keskusjohtoinen valtio on pystynyt suuntaamaan resurssinsa paremmin kuin etnisesti, kielellisesti ja uskonnollisesti moniarvoisempi Intia, jossa eroavaisuudet osavaltioiden välillä ovat hyvin suuria.

Myös ulkomaisille investoijille Kiinan tarjoama komentotalous on saattanut olla turvallisempi vaihtoehto kuin demokraattinen parlamentarismi - vaalithan voivat ikävästi sekoittaa vallalla olevaa politiikkaa.

Keskeiseksi syyksi Intian talouskasvun hitauteen Kiinaan verrattuna Zenger nosti kuitenkin sosiaaliset syyt. Maan väestönkasvu on hurjaa, äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä on suuri osa väestöstä, eivätkä tuhatkertaiset tuloerot ole harvinaisia.

Samoilla linjoilla on kulttuuriantropologi Tapio Tamminen. "Kiina on pystynyt ilmeisen hyvin hyödyntämään valtavaa työikäistä väestöään. Mutta pystyykö Intia tulevina vuosikymmeninä samaan?", hän kirjoittaa tuoreessa Ulkopolitiikka 4/04 -lehden artikkelissa "Intia - savijaloilla seisova jättiläinen".

Vielä vuonna 1978 Intia johti selkeästi Kiinaa BKT:n suhteen. Kiina kuitenkin ohitti Intian vuonna 1985. Vastaavasti 40 vuotta sitten Intia ja Etelä-Korea olivat BKT:n suhteen tasoissa, nyt Etelä- Korean kansantuote on 20 kertaa isompi.

Intiassa seurattiin tarkkaan Kiinan avautumista markkinataloudelle, mutta sosiaaliseen kehitykseen tehdyistä investoinneista ei juuri otettu oppia. Kiinassa sijoitettiin peruskoulutukseen, terveydenhuoltoon ja maareformeihin.

Tammisen mukaan sen sijaan Intiassa esimerkiksi maaseudun kehitysnäkymät ovat viime aikoina entisestään heikentyneet, kun pienluottoja myöntäneiden maaseutupankkien ja peruselintarvikkeita markkinahintoja edullisemmin tarjoavien jakelujärjestelmien toimintaa on karsittu. Vaikutukset ovat massiivisia maassa, jossa yli 80 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla.

Myös koulutuksen merkitys talouskasvulle ja ylipäänsä yhteiskunnan kehitykselle on ratkaisevaa. Intiassa erityisesti naisten, ja varsinkin kastittomien naisten, peruskoulutus on retuperällä. Miehistä lukutaitoisia on 76 prosenttia ja naisista 54 prosenttia, kastittomista naisista vain 19 prosenttia. Kiinassa väestöstä 90 prosenttia on lukutaitoisia.

Jos Intia sijoittaisi BKT:staan 2,9 prosenttia peruskoulutukseen nykyisen 1,5 prosentin sijaan, olisi kaikkien lasten mahdollista päästä koulunpenkille, Tamminen kirjoittaa.

Omassa tavoitteessaan, keskiluokan kasvattamisessa, Intia sen sijaan on onnistunut mallikelpoisesti. Tammisen mukaan intialaiset lähettävät nuoriaan korkeakouluihin lähes kuusi kertaa useammin kuin kiinalaiset.

SASKin seminaarin osallistujat esittivät, että ehkä Intian ei edes kannata käydä kilpailua Kiinan "krääsäteollisuuden" kanssa, vaan panostaa entistä enemmän vahvalle alueelleen eli palveluihin, kuten it-teollisuuteen ja yritysten puhelinpalveluihin.

"Tuorein tieto esimerkiksi eteläisestä Tamil Nadun osavaltiosta kertoo, että siellä on 886 insinöörikoulua", Mikko Zenger valisti. Hän muistutti, että it-buumi koskettaa kuitenkin aika pientä osaa maasta, lähinnä neljää eteläistä osavaltiota. "Suuret kysymykset ratkotaan loppujen lopuksi pohjoisissa osavaltioissa."

Tamminen huomauttaa artikkelissaan, ettei palvelusektorinkaan tulevaisuus näytä erityisen ruusuiselta. Esimerkiksi monien ohjelmistoyritysten pitäisi laajentaa toimintojaan pelkästä koodinkirjoittelusta vaativampiin järjestelmiin. Toisaalta kilpailuvalttina toiminut englannin kieli on aiheuttanut esimerkiksi Yhdysvaltain markkinoilla ongelmiakin - vahva aksentti ei aina avaudu.

Intian peli ei kuitenkaan vielä ole pelattu, sillä Tammisen mukaan sen talouden voima perustuu mikrotaloudelle päinvastoin kun Kiinassa. Ulkomaiset sijoittavat saattavat mennä kernaammin Kiinaan, mutta Intia on luonut huomattavasti paremman toimintaympäristön kotimaisille yrityksille, ja kotimainen yrittäjyys on levinnyt myös globaaliin kauppaan.


"Missä viipyy Intia-ilmiö?" -seminaarin järjesti 13. joulukuuta Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry.

Kiinan huikea etumatka

Kiinan BKT on suurempi kuin kolmella muulla nousevalla talousmahdilla Intialla, Brasilialla ja Venäjällä yhteensä, ja yli kaksi kertaa suurempi kuin Intialla.

Kiinan vienti on noin kuusi kertaa suurempi kuin Intian. Vuonna 2003 Kiinan tuonnin ja viennin kasvu oli suurempi kuin Intian koko tuonti ja vienti.

Kiinan kauppa on vapaampaa kuin Intiassa. Vuonna 2005 keskimääräinen tullimaksu tuotteelle on Kiinassa 9 prosenttia verrattuna Intian 30 prosenttiin.

Kiinassa suorien ulkomaisten investointien määrä on 13 kertaa suurempi kuin Intiassa.

20 vuoden aikana Kiinan BKT on kasvanut keskimäärin 9,5 prosenttia vuodessa, Intian 5,7 prosenttia.

Lähde: The Economist, 30.09.2004