Esimerkiksi Intiassa olisi ostovoimatarkistuksen perusteella huomattavasti tämän hetken arviota vähemmän alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä ihmisiä.
Kuva:
Brandon Bourdages
Shutterstock
Uutinen

Puolittuiko äärimmäinen köyhyys viime viikolla?

Köyhyystilastot saattavat rakentua uuteen uskoon, kun huomioidaan ostovoimassa tapahtuneet muutokset vuosina 2005-2011. Maailmanpankin tilasto-ohjelma julkisti tuoreen ostovoimavertailun huhtikuun lopussa.
Sanna Jäppinen
9.5.2014

Vielä huhtikuun puolivälissä Maailmanpankki arvioi raportissaan maailmassa olevan noin 1,2 miljardia äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,25 dollarilla päivässä elävää ihmistä.

Kuun lopussa julkistettu vertailu maailman talouksien ostovoimasta muuttaa kuvaa dramaattisesti: uuden tiedon perusteella globaalin köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrä saattaa jopa puolittua nykyarviosta.

Mistä näin hurja heitto tilastoissa oikein johtuu?   

Yksinkertaisesti siitä, että monet köyhät maat ovatkin oletettua rikkaampia. Tulotaso ei kerro lähimainkaan koko totuutta köyhyydestä, vaan olennaisempaa on suhteuttaa käytössä oleva raha siihen, mitä sillä saa.

Maailmanpankin alainen International Comparison Program (ICP) on selvittänyt 199 maassa tuotteiden ja palveluiden hintoja, ja laskenut sen perusteella niin sanotun ostovoimapariteetin (purchasing power parity, PPP). Uudet PPP-luvut kertovat vuoden 2011 hintatasosta.

Aiemmin vastaava ostovoimavertailu tehtiin vuonna 2005, ja tuohon vertailuun myös perustuu Maailmanpankin määrittelemä 1,25 dollarin globaali köyhyysraja. Toimeentulon minimisumma on keskiarvo maailman 15 köyhimmän maan köyhyysrajasta.

ICP:n mukaan vertailun metodologia on nyt hiottu huippuunsa, ja ostovoimatarkistuksia tullaan tekemään jatkossa tiiviimmin. Vastaavia tilastopommeja ei sen mukaan pitäisi enää olla odotettavissa. 

Köyhyyden maantiede uusiksi

Mitä uudet luvut sitten maailmasta kertovat?

Yhdysvaltalaisen Brookings-tutkimuslaitoksen arvion mukaan alle 1,25 dollarilla päivässä eläisi ostovoimatarkistuksen perusteella "enää" hieman alle 600 miljoonaa ihmistä.

Center for Global Development -ajatushautomon (CGD) laskelmien mukaan esimerkiksi Intian henkeä kohden laskettu bruttokansantuote nousee ostovoimatarkistuksen jälkeen 3,7 dollarista 4,7:ään ja Nigerian 2,5 dollarista 3,1:een. 

Vastaavasti alle 1,25 dollarilla päivässä elävien ihmisten määrä vuonna 2010 tippuisi Intiassa noin 400 miljoonasta 148 miljoonaan. Nigerian muutos olisi 88 miljoonasta 60:een.

Uudet arviot tarkentavat myös kuvaa köyhyyden maantieteestä. Vanhojen lukujen perusteella köyhimmistä ihmisistä 49 prosenttia asuu Etelä-Aasiassa ja 28 Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Uudet luvut keikauttavat suhteet toisin päin: Aasian osuus on 34 ja Afrikan 39 prosenttia.

Keinotekoiset köyhyysrajat

Ostovoiman tarkistus nostaa esille myös kysymyksen siitä, mitä lukuja oikeastaan halutaan tarkastella: sitä, moniko ihminen on tällä hetkellä ylittänyt vuonna 2005 määritetyn köyhyysrajan vai kenties sitä, mikä rajaksi pitäisi tällä hetkellä määritellä.

On erittäin haastavaa esimerkiksi yksiselitteisesti laskea, mitä summaa vuonna 2005 määritetty 1,25 dollaria vastaisi nyt: CGD ehdottaa 1,44 dollaria. Brookings puolestaan yrittää suhteuttaa asiaa toisin päin: sen mukaan vuoden 2005 rahaa tarvittaisiin tällä hetkellä 1,55 dollaria, jotta saisi samat asiat kuin tuolloin 1,25 dollarilla.

Numeroiden pyörittelystä voinee päätellä ainakin sen, että valitaanpa globaalin köyhyysrajan laskukaavaksi mikä tahansa, on määrittelyssä kyse ennen muuta sopimuksista eksaktin tieteen sijaan.

Tilastot muuttuvat – mitä sitten?

Maailmanpankin omaa, ostovoiman tarkistuksen huomioivaa arviota äärimmäisen köyhyyden rajasta ja sen alapuolella elävien ihmisten määrästä odotetaan lähikuukausien aikana. Määrä todennäköisesti laskee nykyisestä, mutta mikä muuttuu? Tilastokikkailusta huolimatta köyhyysrajan – mihin se sitten määritelläänkin – alapuolella tai lähituntumassa sinnittelee joka tapauksessa satoja miljoonia ihmisiä.

Brookingsin tutkijat Laurence Chandy ja Homi Kharas arvioivat, että köyhyyden vastaiselle työlle uusilla luvuilla voi olla merkitystä.

Heidän mielestään tarkistetut luvut voivat tehdä Maailmanpankin nykyisestä tavoitteesta – äärimmäisen köyhyyden kitkemisestä vuoteen 2030 mennessä – realistisemman.

Toisaalta ajan tasalle tuodut luvut auttavat entistä paremmin paikantamaan maat, joissa köyhyys on räikeintä. Kolme maaryhmä, joihin pitäisi keskittyä, ovat matalan tulotason maat, Saharan eteläpuolisen Afrikan maat ja hauraat valtiot.

Kolmanneksi tutkijat muistuttavat, että tilastojen edessä kehityksen ja köyhyyden asiantuntijoiden olisi syytä katsoa peiliin.

"Vaikka tuore ostovoimavertailu on tehty äärimmäisen huolellisesti, tämän suurusluokan muutokset luvuissa ovat hyvä muistutus siitä, että vaikka tietomme äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrästä ja asuinpaikoista paranevat koko ajan, ovat ne kaukana täydellisestä", he kirjoittavat.

"Meidän olisikin syytä olla nöyrempiä puhuessamme globaalista köyhyydestä ja miettiä, millaista kieltä käytämme kuvaamaan sitä."