Uutinen

Puhdas vesi ei yksin riitä - kehitysmaissa tarvitaan myös viemäreitä ja hygieniaa

Japanin Kiotossa 16.-23. maaliskuuta pidettävässä Maailman vesifoorumissa pohditaan, miten vettä koskevat kansainväliset tavoitteet saavutetaan.
Richard Jolly
20.3.2003

Maaliskuun 22. vietettävä Maailman vesipäivä muistuttaa veden tärkeydestä jokapäiväiselle elämälle. Kuluva vuosikin on YK:n päätöksellä omistettu vedelle. Vaikka puhdas vesi ja sanitaatio eli vessa ja viemäri kuuluvat jokaisen perusoikeuksiin, miljardit ihmiset ovat yhä niitä vailla.

Viime syksynä Etelä-Afrikan Johannesburgissa järjestetty Kestävän kehityksen huippukokous täsmensi vettä koskevia vuosituhattavoitteita. Aiemmin oli päätetty puolittaa ilman puhdasta vettä olevien ihmisten määrä vuoteen 2015 mennessä. Nyt myös vessaa ja viemäriä vailla olevien määrä aiotaan pudottaa puoleen.

Japanin Kiotossa pidettävässä Maailman vesifoorumissa 16.-23. maaliskuuta pohditaan, miten vettä koskevat kansainväliset tavoitteet saavutetaan. Erityisen tärkeänä pidetään oppimista aiemmista kokemuksista, kuten veden ja sanitaation vuosikymmenestä, jota vietettiin 1980-luvulla.

Vesihuollon johtaviin kehitysapujärjestöihin kuuluva Water Supply and Sanitation Collaborative Council (WSSCC) esitteli kokouksen alla oman provokatiivisen luettelonsa otsikolla "Kioto - asialista on muuttunut". Se muistutti mieliin epäonnistumisia, joiden vuoksi kehitysmaissa elää yhä yli kolme miljardia ihmistä vailla turvallista vettä, vessaa ja viemäriä.

Niihin kuuluvat ylhäältä alas suunnattu tarjoajalähtöinen ajattelu vesihuollon ja sanitaation järjestämisessä, joka järjestön mukaan ei ole toiminut. Lupaukset ja odotukset "ilmaisesta vedestä" eivät toteutuneet. Useimmissa tapauksissa ilmaisuus on tarkoittanut olematonta palvelua. Jos vettä käsitellään ilmaiseksi jaettavana hyödykkeenä, heikennetään WSSCC:n mukaan mahdollisuuksia hyvin toimivan vesihuollon järjestämiseen.

Pelkän vedensaannin korostaminen viemäröinnin ja hygienian kustannuksella on myös osoittautunut tehottomaksi. Noin 6 000 ihmistä, pääasiassa lasta, kuolee päivittäin tartuntatauteihin, joiden aiheuttaja on usein huono hygienia. Järjestön mukaan oli perustavanlaatuinen virhe erottaa vesi, sanitaatio ja hygienia toisistaan.

Tavoitteiden karkaamista käsistä on selitelty vesi- ja rahapulalla, nopealla väestönkasvulla ja kaupungistumisella, mikä on vain lisännyt sekaannusta. Millään niistä ei WSSCC:n mukaan ole merkittävää vaikutusta vesi-, sanitaatio- ja hygieniaongelmien suuruuteen ja vakavuuteen.

Lisäksi järjestö pitää virheellisenä otaksumaa, että suurelle ihmisjoukolle yhteisesti tarjotut vesi- ja viemäripalvelut toisivat huomattavia etuja.

Tasa-arvoa ja ihmiskeskeistä tekniikkaa



Vesi-, viemäri- ja hygieniahuoltoon annetaan nykyisin kehitysapua liki viisi miljardia euroa vuodessa. Kehitysmaat itse sijoittavat suurin piirtein saman verran. Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi arviolta vähintään sijoitusten kaksinkertaistamista. WSSCC:n mukaan olisi ennen kaikkea kasvatettava niitä kotimaisia ja kansainvälisiä voimavaroja, jotka käytetään vesihuollon ja sanitaation kohentamiseen kaupunkien slummeissa ja hökkelikylissä sekä maaseudulla.

Ensisijaisena järjestö pitää myös hygienian merkityksen korostamista, ja yllyttää kampanjassaan yksilöitä ja yhteisöjä edistämään hygieniaa osana normaalia elämää ja lasten kasvuympäristöä. WSSCC käynnistää yhdessä YK:n lastenrahaston Unicefin kanssa peruskouluissa hygieniakasvatuksen kampanjaa. Lähtökohtana on se, että jokaisessa koulussa on oltava erilliset käymälät tytöille ja pojille.

WSSCC näkee köyhyyden vähentämisen ja vähäosaisten terveyden ja hyvinvoinnin kohentamisen edellyttävän uusia ja luovia ratkaisuja, ja vaatii kansainvälistä yhteisöä vastaamaan haasteeseen. Keskeistä on sanitaation kytkeminen vesihuoltoon, mikä ei onnistu ilman vesihuollosta vastaavien tuntuvaa lisäpanostusta. Lisäksi on kehitettävä kotitalouksia varten ihmiskeskeistä tekniikkaa vesi- ja viemäriongelmien ratkaisuksi.

WSSCC kysyy myös, miten kyetään täyttämään pienituloisten tarpeet ja miten voidaan taata köyhille tasa-arvoinen osuus vesivaroista, miten pystytään tyydyttämään maatalouden ja teollisuuden tarpeet samalla, kun kitketään köyhyyttä, parannetaan terveyttä ja tuottavuutta sekä estetään ympäristön tuhoutuminen. Entä mitä on tehtävä, jotta vettä ja viemäröintiä koskevat vuosituhattavoitteet kyettäisiin saavuttamaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja muilla alueilla, joilla noita palveluja vailla olevien määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä ei onnistu nykytahdilla?

WSSCC korostaa, ettei se aliarvioi edessä olevia vaikeuksia. Järjestön mukaan pelissä ei kuitenkaan ole vain "yksi asia monien joukossa", vaan kyse on uudesta yrityksestä saavuttaa suurin kaikista kansanterveydellisistä läpimurroista. Teollisuusmaidenkin asukkaiden terveydentilan kohentuminen on perustunut ja perustuu edelleen nimen omaan hyvään vesi-, viemäri- ja hygieniahuoltoon. Kehitysmaat eivät pääse vastaavalle terveystasolle ilman niitä, vaikka käytettävissä olisi millaiset määrät lääkäreitä ja sairaaloita.


Artikkeli on toimitettu Richard Jollyn tekstin pohjalta. Jolly johtaa vesi- ja viemärihuoltoon erikoistunutta kehitysapujärjestöä Water Supply and Sanitation Collaborative Councilia (WSSCC).