Markku Suksi Helsingissä 2. joulukuuta.
Kuva:
Esa Salminen
Kepa
Uutinen

Professori: Suomi voisi ajaa uutta ihmisoikeutta

Åbo Akademin Markku Suksen mukaan Suomi voisi esittää julkisuusperiaatetta eli oikeutta saada julkisia asiakirjoja uudeksi ihmisoikeudeksi. Globaali oikeus voisi helpottaa esimerkiksi veronkierron tutkimista.
Esa Salminen
10.12.2014

Jos sananvapaus on ilma, jota journalistit hengittävät, on julkisuusperiaate se, joka tuottaa ruoan. Näin sanoi Åbo Akademin oikeustieteen professori Markku Suksi Helsingissä tietämisen avoimuuden päivän seminaarissa 2. joulukuuta. Hän ja tutkija Mariya Riekkinen ovat tehneet ulkoministeriölle selvityksen, jonka mukaan Suomen tulisi alkaa ajaa julkisuusperiaatteesta uutta, yleismaailmallista ihmisoikeutta.

Julkisuusperiaate tarkoittaa yksinkertaisesti, että jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Viranomaisten asiakirjat ovat siis julkisia, ellei niiden julkisuutta ole laissa erikseen rajoitettu.

Tällainen periaate on voimassa noin sadassa maassa ja usealla alueella, muun muassa Euroopan unionissa. Periaatteessa kuka vain unionissa asuva voi saada julkisia tietoja minkä tahansa EU-maan viranomaisilta. Mielivaltaisesta salailusta voi myös valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Aika voisi Suksen mukaan olla kypsä uudelle ihmisoikeudelle: kansallisia lakeja ja perustuslakipykäliä tiedon avoimuudesta tulee kaiken aikaa lisää, samoin alueellisia kansainvälisen oikeuden säädöksiä. Vain globaali taso puuttuu.

"Siinä on puute, ja mielestäni meidän tulisi työskennellä yhdessä, että tuo puute poistettaisiin", Suksi sanoi.

Tällä hetkellä kansainvälisessä oikeudessa julkisuusperiaate pyritään usein leipomaan sananvapaussäännöksiin, mutta se ei Suksen mukaan riitä. Se tapahtuu kaiken lisäksi sananvapauden käsitettä venyttämällä, usein hieman epämääräisesti. Suksen mukaan tarvittaisiin selkeä ja erillinen säännöstö, joka voisi lähteä siitä, että YK:n yleiskokous antaa julistuksen, joka toteaa oikeuden tietoon ihmisoikeudeksi.

"Näin tuo ihmisen luotainen halu tietää yhdistyisi siihen lähteistöön, jota tarvitaan tietämiseen."

Voisi helpottaa veronkierron penkomista

Mitä yleismaailmallinen ihmisoikeus sitten voisi tarkoittaa? Ainakin sellaista, että jos suomalainen toimittaja haluaa tarkistaa, kuinka paljon veroja suomalaiset yritykset maksavat vaikkapa Tansaniassa tai Kiinassa, tietoon olisi ainakin periaatteessa oikeus. Yleismaailmallinen sananvapauskin takaa samat vapaudet vaikkapa Suomessa kaikille, kansalaisuudesta riippumatta.

"Ainoa ihmisoikeus, joka on rajattu kansalaisiin, on äänestäminen. Siitä syystä tuntuisi luonnolliselta, että tällainen uusi ihmisoikeus olisi myös avoin."

YK:n yleiskokouksen julistus olisi kuitenkin vasta julistus, joka ei sitoisi ketään. Se voisi kuitenkin antaa suuntaa kansalliselle, alueelliselle ja globaalille työlle. Pitkän aikavälin tavoitteena voisi Suksen mukaan olla sitova julkisuusperiaatetta koskeva säännös YK:n yleissopimukseen. Tämä voisi parhaassa tapauksessa olla mahdollista "joskus 2020-luvulla".

"Tämä on tietenkin vaikea ja pitkä prosessi, muttei mitenkään mahdoton."

Muutos globaalilla tasolla olisi Suksen mukaan suuri: nyt pääsääntönä on pikemminkin salailu, tulevaisuudessa toivottavasti julkisuus.

"Poikkeuksien julkisuuteen pitäisi olla tiukasti määriteltyjä."

Professori ehdottaa, että Suomi voisi Ruotsin ja ehkä muidenkin Pohjoismaiden kanssa tehdä aloitteen tähän suuntaan vuonna 2016, sillä silloin juhlitaan Ruotsin ja Suomen julkisuusperiaateen 250:ttä juhlavuotta.