Matti Vanhanen presidenttitentissä SuomiAreenassa vuonna 2017.
Matti Vanhasen mielestä Suomen ulkopolitiikka on keskittynyt liikaa lähialueille.
Kuva:
SuomiAreena
Uutinen
SuomiAreena 2017

Presidenttiehdokkaat nostivat ilmastonmuutoksen isosti agendalle – ”Ulkopolitiikka keskittynyt liikaa omille rannoille”

Neljä ehdokasta osallistui Porin SuomiAreenassa presidenttitenttiin, jossa ilmastonmuutos nousi yhdeksi kärkiaiheista.
Mimosa Hedberg
12.7.2017

Tiistaina Porissa MTV:n järjestämän presidenttitentin heti alussa kysyttiin, millä teemoilla ehdokkaat lähtevät haastamaan istuvaa presidentti Sauli Niinistöä.

”Meidän ulkopolitiikkamme on keskittynyt liikaa omille rannoille ja lähialueille”, keskustan ehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen kritisoi.

Vanhasen mielestä Suomen ulkopolitiikka pitäisi kuitenkin nähdä laajemmin, ja keskittyä enemmän isoihin teemoihin kuten ilmastonmuutokseen ja pakolaisuuteen.

Vasemmistoliiton ehdokas, europarlamentaarikko Merja Kyllönen painotti rauhantyön tärkeyttä, mutta puhui myös vahvasti köyhyyden ja nälänhädän poistamisesta sekä ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Kyllönen joutui heti alkuun puolustelemaan puolueensa nuorisojärjestön toimia Saksan G20-kokouksen aikaan, kun Hampurissa on koettu laajoja levottomuuksia. Hän tuomitsi väkivallan, mutta muistutti, että nuoret olivat paikalla ”pitämässä ilmastosopimuksen puolia”.

Vihreiden ehdokas, kansanedustaja Pekka Haavisto nosti niin ikään esille rauhantyön merkityksen. Hänen mielestään Suomi on kansainvälisesti liian passiivinen. RKP:n ehdokas, europarlamentaarikko Nils Torvalds näki omana vahvuutenaan puolestaan kokemuksensa ympäristöasioissa.

Kun presidenttiehdokkaiden vaalikampanjat ovat vasta pyörähtämässä kunnolla käyntiin, oli poikkeuksellista, että ilmastonmuutos nousi teemana esille jo näin varhaisessa väittelyssä. Esimerkiksi viime presidentinvaaleissa aihe jäi vielä varsin vähälle käsittelylle.

Suomi kärkipelaaja vai ei?

Vanhanen kehui lähes kritiikittä Suomen roolia EU:n ilmastopolitiikassa pitäen maatamme siinä ”kärkipelaajana”. Haavisto ei ollut aivan samoilla linjoilla.

”Suomi on ajoittain ollut kärkipelaaja, mutta joskus vähän taka-alalla”, Haavisto toppuutteli.

Hänen mielestään Suomella olisi nyt näytön paikka Arktisen neuvoston puheenjohtajana tuoda esimerkiksi jäätiköiden sulamista yhä enemmän esille.

Torvalds näki, että Pariisin sopimus ei kestä sitä, jos Eurooppa alkaa tärkeästä sopimuksesta lipsumaan, nyt kun Yhdysvallat on ilmoittanut Trumpin johdolla irtautuvansa sopimuksesta. Hän ei myöskään luottaisi Kiinaan sopimuksen toimeenpanijana.

Haavisto arvosteli Donald Trumpin ilmastopolitiikkaa ”surkeaksi”, mutta kehui yhdysvaltalaisyritysten ja osavaltioiden ponnisteluja ilmaston eteen presidentin päätöksestä huolimatta.

Kyllösen mielestä on valintakysymys Suomelle, miten ilmastokysymyksiin suhtaudutaan rahanteon kulmasta. Hän uskoi, että Suomi voisi tehdä ilmastoon liittyvistä vientituotteista kannattavaakin bisnestä.

Taakankantoa perättiin

Tentissä puhuttiin myös EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä. Esimerkiksi Vanhanen oli vahvasti yhteistyön tiivistämisen kannalla, kun taas Kyllönen muistutti unionin historiallisesta rakentumisesta rauhan pohjalle.

Kyllösen mielestä EU:n tulisi jatkossakin panostaa globaaleihin ongelmiin, kuten nälänhätiin ja pakolaisuuteen, eikä keskittyä puolustukseen.

Haaviston mukaan perinteisten uhkien sijaan Suomen ja Euroopan tulisi yhä kasvavassa määrin keskittyä juuri ilmastouhkiin ja kyberuhkiin.

Pakolaisuus nousi myös keskustelussa isoksi teemaksi, onhan viime viikkoina uutisoitu jälleen tuhansista uusista pakolaisista, jotka saapuvat Italian rannikolle pääosin Libyan kautta.

Kaikkien presidenttiehdokkaiden mielestä kiintiöpakolaisten määrää olisi lisättävä Suomessa. Joukko nosti esille etenkin taakanjaon ongelmat ja pakkopalautukset. Kyllöseltä satoi kritiikkiä istuvan hallituksen politiikalle.

”Maailman köyhät ja Suomen köyhät on asetettu vastakkain, vaikka kyllä me yhtenä maailman rikkaimpana maana voimme taakan kantaa”, Kyllönen totesi.