Hanasaaressa 14.3. pidetyssä pohjoismaisessa seminaarissa YK:n alipääsihteeri Gyan Chandra Acharyan korosti, että on keskityttävä vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen.
Kuva: Kirsi Koivuporras-Masuka / Kepa

Post 2015: Pohjoismaat ovat yksimielisiä uudesta kehitysohjelmasta

Helsingissä vierailleet Pohjoismaiden kehitysministerit antoivat yhteisen lausunnon YK:n tulevasta kehitysohjelmasta. Järjestöt muistuttivat ministereitä, että ohjelmassa pitää olla tavoitteita myös rikkaille maille, ihmisoikeussitoumusten on toimittava kivijalkana ja tarvitaan työkaluja eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Kirsi Koivuporras-Masuka
19.3.2014

Pohjoismaiden kehitysministerit ovat varsin yksimielisiä siitä, millaisen kehitysohjelman maailma tarvitsee vuoden 2015 jälkeen. Suomessa Pekka Haaviston kutsumina vierailleet ministerit antoivat 14. maaliskuuta ohjelmasta yhteisen lausunnon, jossa keskiöön nousivat köyhyyden poistaminen ja kaikkein haavoittuvimpien maiden ja ihmisryhmien tukeminen.

Ministerit peräänkuuluttivat myös vuosituhattavoitteiden saavuttamisen tärkeyttä vuoteen 2015 mennessä sekä pohjoismaista yhtenäisyyttä, mitä tulee demokratiamalleihin, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon ja eriarvoisuuden vähentämiseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä osallistavaan talouskasvuun. Myös rauha ja turvallisuus kehityksen edellytyksenä tuotiin esiin.

"Meidän Pohjoismaiden tulisi pitää huolta siitä, että kaikkein vähiten kehittyneet maat olisivat Post 2015 -agendan keskiössä. Köyhyyden poistaminen on hankalaa, mutta mahdollista", totesi Norjan ministerin neuvonantaja Paul Gulleik Larsen.

Lisäksi huomioitiin se, että energiakysymykset ovat nousseet vahvasti agendalle YK:n uuden kehitysohjelman sisältökeskusteluissa. Esiin tuotiin myös demokratian ja hyvän hallinnon merkitystä, ja painoarvoa annettiin myös sille, että uuden ohjelman tavoitteiden tulisi olla konkreettisia ja mitattavia.

Tanska nosti eriarvoisuuden esiin vahvimmin

Perjantaina 14. maaliskuuta Hanasaaressa ministerivierailun jälkeen järjestetyssä seminaarissa oli henkilökohtaisesti paikalla enää yksi kehitysministeri, Pekka Haavisto. Norjaa edusti neuvonantaja Paul Gulleik Larsen, Tanskaa suurlähettiläs Jette Nordam, Ruotsia suurlähettiläs ja Post 2015 -työtä koordinoiva Anna Brandt ja Islantia kehitysyhteistyöosaston päällikkö María Erla Marelsdóttir.

Puheenvuorot noudattelivat konsensusta, mutta hienoisia erojakin nousi esiin. Tanska puhui vahvasti eriarvoisuudesta.

"Jos haluamme muutosta, meidän tulee puuttua eriarvoisuuteen. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa jatkuvasti. Eriarvoisuus ei ole kohtalo, vaan tietoisten päätösten ja politiikan sanelemaa", sanoi Jette Nordam.

Ruotsilla puolestaan on oma ehdotuksensa Post 2015 -agendaksi, joka sisältää 10 tavoitetta. Niistä Anna Brandt nosti esiin kolme: sukupuolten välinen tasa-arvo, vapaus väkivallasta sekä demokraattinen hallinto ja oikeusvaltio.

Vähiten kehittyneet maat keskiöön

Osaltaan puheenvuorojen sisältöön vaikutti varmasti YK:n alipääsihteeri Gyan Chandra Acharyan läsnäolo. Acharyan päävastuualueena ovat vähiten kehittyneet maat, saarivaltiot ja sisämaavaltiot.

Omassa avauspuheenvuorossaan alipääsihteeri korosti, kuinka tärkeää olisi keskittyä vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen.

"Meidän pitäisi pystyä tekemään enemmän ja paremmin. Meidän pitäisi pystyä varmistamaan, että ihmiset pääsevät köyhyysloukusta. Kehitys on ennen kaikkea jokaisen maan omalla vastuulla, mutta kansainvälisen yhteisön tuki ja kehitysapu ovat edelleen tärkeitä", Acharya totesi.

Acharya toi esiin sen, että uuden kehitysohjelman tulisi olla vuosituhattavoitteita kokonaisvaltaisempi – nyt olisi se hetki, jolloin kehityksestä pitäisi pystyä luomaan globaali, holistinen näkemys.

Yhteenvetäen Acharya vetosi siihen, että kansainvälisen yhteisön tulisi rakentaa kehitysohjelma, joka luo työpaikkoja ja elinkeinoja synnyttävää talouskasvua, ja jossa yhtään maata ei jätetä jälkeen muista. Kestävä kehitys jäi puheessa hopeasijalle, vaikka Acharya toikin esiin tarpeen vihreän talouden ja vähähiilisen talouden kehittämiselle.

Seminaarissa ilmoille kajautettiin useaan kertaan myös se, että uuden kehitysohjelman tulee olla aiempaa rohkeampi ja kunnianhimoisempi. Kaikille Post 2015 -keskustelua seuranneille tuttuja ovat jo sloganit: "Ketään ei saa jättää jälkeen”", "Ihmisarvoinen elämä kaikille" ja "Emme voi jatkaa, kuten aina ennenkin".

Nähtäväksi jää, nousevatko rohkeus ja kunnianhimo poliittisen tahdon asteelle.

Järjestöt muistuttavat: ihmisoikeudet ohjelman kivijalaksi

Kepa, Concord Ruotsi ja Forum for Utvikling og Miljø Norjasta lähettivät ministeri Pekka Haavistolle yhteisen kirjeen ennen pohjoismaisten kehitysministereiden tapaamista.

Järjestöt vaativat, että olemassa olevan kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeussitoumusten tulisi olla uuden kehitysohjelman kivijalka. Maiden tulisi myös painottaa sitä, että kaikilla eri sektoreiden toimijoilla on velvollisuus noudattaa ihmisoikeuksia.

Pohjoismaiset järjestöt ilmaisivat kirjeessä myös huolensa siitä, että vaikka uuden kehitysohjelman on sovittu olevan universaali, näkyy periaate hyvin vähän ohjelman sisältöjä työstävän YK:n avoimen työryhmän hiljattain julkaisemassa dokumentissa, jossa esitellääm uuden ohjelman luonnosteltuja painopistealueita.

Teollisuusmaat mainitaan ainoastaan kestävän kulutuksen yhteydessä, mikä antaa vaikutelman, että muut kehitysalueet olisivat niille vähemmän merkittäviä. Kepa, Concord ja Forum for Utvikling og Miljø peräänkuuluttivat myös vastuullisuusmekanismia, joka sitoo kaikkia toimijoita, monikansalliset yritykset mukaan lukien.

Eriarvoisuuteen puuttuminen ja kestävä kehitys jäävät torsoiksi

Eriarvoisuuden nostaminen avoimen työryhmän dokumenttiin saa järjestöiltä kiitosta, mutta pohjoismaisten ministereiden halutaan kiinnittävän huomiota siihen, että varsinaiset keinot ja työkalut eriarvoisuuden kitkemiseksi ovat heikkoja tai epäselviä.

Talouskasvusta puhuttaessa kytkentä sosiaalisen kehitykseen ja ympäristönäkökulmaan jää vajaaksi. Dokumentti puhuu kestävästä kasvusta, mutta siinä ei käsitellä sitä, miten kasvu saadaan pidetty maapallon kantokyvyn rajoissa.

Avoimen työryhmän painopistealueet eivät myöskään kerro, miten tulevaisuudessa vältytään esimerkiksi nykyisenkaltaisilta talouskriiseiltä.