Uutinen

Poliittinen kriisi sai Nicaraguan järjestöt varpailleen

Nicaraguan sandinistihallituksen uhkailu vaikeuttaa maan kansalaisjärjestöjen työtä. Arvaamaton tilanne voi kuitenkin myös yhdistää kansalaisyhteiskuntaa, uskovat nicaragualaiset järjestöaktiivit.
Anna-Kaisa Hiltunen
11.12.2008
Eeva Anundi

nican_vieraat.jpg

 

Iván García, Sonia Wheelock ja José Saballos ovat huolissaan nicaragualaisen kansalaisyhteiskunnan tilasta.

Nicaragua on jo lähellä sotilasdiktatuuria, sanoo Iván García maan kansalaisjärjestöjen katto-organisaatiosta Coordinadora Civilistä.

 

Syy synkkään arvioon on se, että vaalivilpistä syytetyt valtaapitävät näyttävät sitoneen järjestystä ylläpitävän poliisinkin liekaansa: poliisi ei esimerkiksi marraskuun lopussa estänyt hallituksen kannattajien väkivaltaisia hyökkäyksiä mielenosoittajia vastaan. Mielenosoittajat halusivat ilmaista pääkaupunki Managuan kaduilla pettymyksensä paikallisvaalien väitettyjä väärinkäytöksiä kohtaan.

Kansalaisyhteiskunta syytettynä

Hallitus on pistänyt Nicaraguan kansalaisyhteiskunnan ahtaalle muutenkin. Viranomaiset uhkaavat syytteillä useita nicaragualaisia kansalaisjärjestöjä, kuten Coordinadora Civiliä - mutta mistä, sitä ei järjestöille ole kerrottu.

"Emme tiedä, mihin kaikkeen hallitus kykenee. Tilanne muuttuu viikosta toiseen", García sanoi.

García oli Suomessa Kepan vieraana yhdessä Nicaraguan Karibian-rannikon autonomisten alueiden yliopiston URACCANin kansainvälisten suhteiden päällikön José Saballosin ja Centro Humboldt -ympäristöjärjestön Sonia Wheelockin kanssa. Myös Wheelockin järjestö on saanut osansa hallituksen syytöksistä.

Todennäköisesti järjestöjä epäillään rahanpesusta ja yrityksistä muuttaa Nicaraguan lakeja. Samoista asioista viranomaiset syyttivät aiemmin syksyllä myös esimerkiksi brittiläistä avustusjärjestöä Oxfamia ja Kepan ruotsalaista sisarjärjestöä Forum Sydiä. Niitä vastaan nostetut syytteet kuitenkin hylättiin muutama viikko sitten.

Eteenpäin pelosta huolimatta

Nicaraguan valtaapitävä sandinistipuolue FSLN (Frente Sandinista de Liberación Nacional) julistautui maan paikallisvaalien voittajaksi marraskuun alussa. Vaalitarkkailijat ja suurin osa tavallisista nicaragualaisista katsoo kuitenkin, että hallitus vääristeli tuloksen voitokseen. Oppositiopuolueita oli suljettu myös vaalien ulkopuolelle.

Vaalien epäselvyyksien vuoksi Britannia, Saksa ja Suomi keskeyttivät Nicaragualle annetun yleisen budjettituen maksamisen.

Nyt nicaragualaiset kansalaisjärjestöt ovat varpaillaan. Sonia Wheelockin mukaan vaikuttamistyötä häiritsee hallituksen painostuksen lisäksi järjestöaktiivien mieliin hiipinyt pelko. "Olemme kuitenkin päättäneet jatkaa, tuli mitä tuli", hän sanoo.

Tulevaisuuteen uskovat myös García ja Saballos. Coordinadora Civil suunnittelee järjestävänsä nicaragualaisille pian työpajoja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista. Yliopistolla taas keskustellaan siitä, millaisten yhteisten tavoitteiden taakse eri järjestöt voisivat demokratian puolustamiseksi asettua.

"Nicaraguan historiassa ihmiset ovat työskennelleet sitä tiiviimmin yhdessä, mitä kovemman paineen alla he ovat eläneet. Niin toivottavasti nytkin", Saballos sanoo.

Sektoriohjelmia budjettituen sijaan?

Nicaraguan poliittisen kriisin varsinaisia kärsijöitä eivät kuitenkaan ole järjestöt, vaan tavallinen kansa. Jo nyt lähes puolet väestöstä elää alle dollarilla päivässä, eivätkä budjettituen keskeytykset lupaa hyvää. Siksi järjestöaktiivit toivovat nyt ulkomaisilta avunantajilta rohkeutta avun ehtojen miettimiseen.

Saballosin mukaan Nicaraguassa voisivat toimia sektoriohjelmat, joissa avunantajat ohjaisivat korvamerkittyä rahaa esimerkiksi opetus- tai terveydenhuoltosektorille. Tämäkin tosin auttaisi vain, jos ohjelmille asetettaisiin tiettyjä ehtoja, Saballos korostaa.

"Ehtojen pitäisi taata, että hallitus kuulee kansalaisjärjestöjä apua kohdentaessaan. Muuten avusta ja avunantajista tulee osa ongelmaa."

 

Lue lisää aiheesta