Bijay Raj Gautamin mukaan ajatus siitä, että ihmisoikeudet olisivat maiden sisäisiä asioita, on mahdoton.
Kuva:
Johanna Latvala
Kepa
Uutinen

Poliittinen epävakaus heikentää Nepalin ihmisoikeuksia

Nepal hääti YK:n ihmisoikeuskomission maasta viime vuonna. Ihmisoikeusaktivisti Bijay Raj Gautamin mukaan maa tarvitseekin entistä enemmän ulkomaista apua ihmisoikeuksien vahvistamiseksi — esimerkiksi EU:lta.
Johanna Latvala
25.9.2012

Nepalin kymmenen vuotta kestäneen aseellisen konfliktin pääasiallisia syitä olivat kansalaisten perusoikeuksien puute sekä etninen ja sosiaalinen syrjintä. Vaikka rauhansopimus maolaiskapinallisten ja hallituksen välillä allekirjoitettiin vuonna 2006, maa on yhä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti siirtymävaiheessa.

Nepalin suurimman ihmisoikeusjärjestön INSECin johtajan Bijay Raj Gautamin mukaan maan vaikeimmat ihmisoikeusongelmat ovat tälläkin hetkellä alakastisten (dalitien) syrjintä ja kansalaisten epätasa-arvoisuus lain edessä.

"Yleisesti ottaen vakavia yhteiskunnallisia ongelmia ovat myös köyhyys ja ruokaturvan toteutumattomuus sekä poliittisen vakauden puute, mihin kytkeytyvät byrokratia, huono hallinto, korruptio ja rankaisemattomuuden kulttuuri", kertoo Suomessa viime viikolla vieraillut Gautam.

Ihmisoikeuskomissio ajettiin pois, mediaa uhkaillaan

Ihmisoikeuksia polkevat valtiot pitävät ihmisoikeuksia usein maiden sisäisinä asioina, eivätkä pidä siitä, että ulkovallat puuttuvat heidän toimiinsa. Gautamista ajatus on mahdotton.

"Ihmisoikeudet ylittävät valtioiden rajat. YK:n ihmisoikeuskomissio OHCHR ajettiin Nepalista viime vuoden lopussa, joten tällä hetkellä meillä ei ole virallista kansainvälistä tahoa huolehtimassa ihmisoikeuksista. Tässä tilanteessa esimerkiksi EU:n tulisi pyrkiä vaikuttamaan aktiivisemmin Nepalin hallitukseen ihmisoikeuksien toteutumiseksi."

Gautam toivoisi myös kansainvälisen lehdistön nostavan enemmän esiin Nepalin yhteiskunnallisia ongelmia ja ihmisoikeusrikkomuksia, sillä paikallinen media ei niin tee. Gautamin mukaan valtaa pitävä maoistipuolue uhkailee toimittajia puhelimitse ja vandalisoi toimituksia.

"Puolue ei halua median kirjoittavan ongelmistaan tai sisäisistä jännitteistään. Pelottelun seurauksena toimittajat sensuroivat itse itseään."

Sen sijaan kansalaisjärjestöjen työhön ei ole puututtu.

"Meidän toimintaamme ei ole pyritty rajoittamaan millään tavalla. Saamme tarkkailla ja dokumentoida ihmisoikeusrikkomuksia vapaasti."

Oikeus sukupuolten väliseen tasa-arvoon?

Gautam muistuttaa, että internetin aikakaudella monet nepalilaiset tietävät ihmisoikeuksista. On kuitenkin paljon myös niitä, joilla ei ole pääsyä internetiin tai jotka eivät osaa lukea.

Lisäksi kulttuuri vaikuttaa siihen, kuinka ihmisoikeuksiin suhtaudutaan.

"Arvotamme asioita eri lailla kuin vaikkapa te suomalaiset, koska elintasomme ja yhteiskuntamme ovat niin erilaisia. Te saatatte pitää meidän aivotuksiamme outoina ja me puolestamme sitä, miten te toimitte. Esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo ei Nepalissa toteudu, eivätkä läheskään kaikki ymmärrä sen merkitystä kehitykselle."

Osapuolet saman pöydän ääreen ilman politiikkaa

Vuonna 1988 perustettu INSEC pyrkii edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa muun muassa kouluttamalla paikallisyhteisöjä naisten oikeuksista. Järjestö edistää myös lasten ja alakastisten oikeuksia, lobbaa lainsäätäjiä lakien muuttamiseksi sekä dokumentoi ihmisoikeusrikkomuksista kaikista 75 läänistä ja julkaisee ne uutissivustollaan ja raporteissaan.

INSEC toimii myös Nepalin rauhanprosessin ja demokratiaohjelman hyväksi kutsumalla kaikkien puolueiden edustajia tilaisuuksiin, joissa puhutaan vain rauhan säilyttämisestä ja kehityksestä, ei kansallisesta politiikasta.

"Nepalin ilmapiiri on erittäin politisoitunut, siksi halusimme saada kaikki osapuolet keskusteluyhteyteen ilman politiikkaa", kertoo Gautam.

Kokouksissa puhutaan kaikille yhteisistä paikallistason käytännön asioista, kuten vedestä, sanitaatiosta, kouluista, terveydenhuollosta ja ruokaturvasta.

"Tarkoitus on paitsi parantaa käytännön elämää paikallisyhteisöissä, myös luoda keskusteluyhteys eri osapuolten välille ja saada heidät ymmärtämään, että olemme kaikki samassa veneessä."

Bijay Raj Gautam vieraili Kiosin, Kepan ja Kirkon Ulkomaanavun järjestämässä seminaarissa Implementing human rights based approach: The case of right to food, joka pidettiin Helsingissä 18.—19. syyskuuta.