Paneelin juonsivat Kepan Jonas Biström ja Lyydia Kilpi. Lavalla istuivat keskustan Aila Paloniemi, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, kokoomuksen Saara-Sofia Siren, sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne, vasemmistoliiton Li Andersson, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sekä perussuomalaisten Veera Ruoho.
Kuva:
Leif Laaksonen
Kepa
Uutinen

Poliitikot piikittelivät toisiaan Kepan päättäjäpaneelissa

Hallitus- ja oppositiopuolueiden erot tulivat selviksi Kepan järjestämässä päättäjäpaneelissa, jonka teemana olivat talous- ja energiakysymykset.
Janne Hukka
28.5.2016

Suomalaisten poliittisten puolueiden väliset linjaerot tulivat selviksi Kepan lauantaina Maailma kylässä -festivaalilla järjestämässä paneelissa, jossa Kepan asiantuntijoiden tentattavana olivat niin hallitus- kuin oppositioedustajat.

Vastakkainasettelut tulivat ilmeiseksi jo alkuminuuteilla, kun kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Siren joutui heti puolustuskannalle hallituksen tekemistä leikkauksista järjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön.

"Pitäisikö pitää pieni luento siitä miten hallituspolitiikkaa tehdään. Ei ole varmaankaan mikään salaisuus, että kehitysleikkaukset eivät olleet kokoomuksen neuvottelulistalla", Siren puolustautui.

"Mutta hyväksyitte ne kuitenkin", vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö heitti takaisin.

"Ennen hallitusneuvotteluita kaikki kolme hallituspuoluetta ilmoittivat, että ne ovat valmiita leikkaamaan 300 miljoonaa euroa kehitysavusta. Että kyllä te siinä mielessä olette toteuttaneet ne lupaukset mitä olette antaneet", kristillisdemokraattien Sari Essayah muistutti.

"Tämä on ollut kylmää kyytiä kansalaisjärjestöille ja siinä mielessä vääränlaista politiikkaa", hän jatkoi.

Yhtä mieltä aggressiivisesta verosuunnittelusta

Keskustelua dominoivat julkisuudessakin viime aikoina esille nousseet veronkiertokysymykset, yritysvastuu ja energiantuotannon ilmastoulottuvuudet. Myös kansalaisyhteiskunnan rooli nousi vahvasti esille.

Selvistä erimielisyyksistä huolimatta edustajat löysivät myös kantoja, joissa kaikki olivat yhdenmielisiä.

Esimerkiksi kysyttäessä kannatusta suuryritysten maakohtaiselle veroraportoinnille niin hallitus- kuin oppositiopuolueiden edustajat nostivat kätensä ylös kannattamaan siihen liittyviä aloitteita.

"Pitää pystyä raportointiin. Yritykset sanovat usein, että se on liian monimutkaista. Mutta ei siitä tarvitse tehdä liian byrokraattista. Raportoinnin lisäksi tarvitaan myös kansainvälisiä sopimuksia", keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi arvioi.

Tässäkin kohtaa oppositiopuolueiden jäsenet näkivät tilaisuuksia piikitellä hallituksen nykyisen politiikan puutteita.

"En tiedä miten monessa paneelissa olen ollut, joissa vallitsee tällainen herttainen yksimielisyys. Mutta kyllä Suomessakin pitää päästä siihen, että käytännöt ovat kunnossa", vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson sanoi.

"Poliittisten linjausten täytyy näkyä esimerkiksi siinä, miten valtionyhtiöt tai veroparatiiseja käyttävä Finnfund toimivat", hän lisäsi.

Sosialidemokraattien puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä takapakkia verotuskysymyksissä on otettu muun muassa jo kertaalleen torpatun hallintarekisterin kohdalla.

"Olen ollut pettynyt siihen, että hallintarekisteri on tuotu uudelleen eduskuntaan. Se vain on niin, että rekisteri mahdollistaa sen, että omaisuutta piilotetaan ulkomaille", hän jatkoi.

Miten edistetään vastuullisuutta?

Puhuttaessa yritysvastuusta päättäjien kritiikin kohteeksi nousi Suomen valtion kehityssijoittaja Finnfund, jonka rahoitukseen on hallitusohjelmassa varattu 100 miljoonaa euroa enemmän kuin Finnfund itse toivoi.

Finnfundia on arvosteltu muun muassa veroparatiisien käyttämisestä sijoitustensa hallinnointiin sekä osallistumisesta kiistanalaiseen patoprojektiin Hondurasissa.

Tästä huolimatta Finnfund ei jäänyt paneelissa puolustajitta.

"Tunnen hyvin Finnfundin toimet. Usko tai älä, siellä kyllä ihan ruohonjuuritasolta lähtien tarkastellaan sitä kuinka toimitaan, ja omistajaohjaus on erittäin tiukka siellä. En ole todellakaan huolissani Finnfundin tavasta toimia", keskustan Aila Paloniemi sanoi.

Paloniemi korosti myös yleistä läpinäkyvyyden tarvetta.

"Täytyy luoda järjestelmä alihankintaketjuja ja kehitysmaissa toimivia yhteistyöyrityksiä varten, joka on läpinäkyvä. Siinä on vielä töitä", Paloniemi totesi.

Perussuomalaisten kansanedustajan Veera Ruohon mukaan on itsestään selvää, että odotukset julkista rahoitusta nauttivien yritysten vastuullisesta toiminnasta ovat korkealla.

"Kun puhutaan yrityksistä ja vastuullisuudesta, niin täytyisi olla ihan itsestään selvää, että jos yritykset saavat julkista tukea, niin sen lauluja laulat jonka leipää syöt. Pitää toimia siten, miten rahoittaja vaatii."

Kansalaisjärjestöjen työlle tunnustusta

Monet panelistit korostivat kansalaisyhteiskunnan tärkeää roolia, joka on vaarantunut kehitysyhteistyömäärärahoja leikattaessa.

"Hyvä esimerkki on Finnwatch, joka tekee äärimmäisen ansiokasta työtä paljastaessaan väärinkäytöksiä maailmalla. Sen rahoitus on vaarassa, vaikka se on osa läpinäkyvyyttä", Antti Rinne sanoi.

Ville Niinistön mukaan hallituksen nykypolitiikalla on kansalaisyhteiskunnan lisäksi myös suuria heijastusvaikutuksia kehitysmaiden rahoitusmarkkinoiden ja oikeusvaltioiden kasvamiseen.

"Kehityspolitiikka ja kauppapolitiikka ovat yksi kokonaisuus. Tämä hallitus täysin ummistaa silmänsä siltä, että se on heikentänyt niitä hankkeita, joilla olemme auttaneet kehitysmaita luomaan omat rahoitusmarkkinansa ja pankkijärjestelmänsä ja veronsa."

"Hallitus käytännössä vetää tältä työltä jalat alta. Se on häpeällistä", Niinistö kritisoi.

Mitä kansanedustajat lupaavat tehdä kestävän kehityksen puolesta?

Veera Ruoho (ps): Lupaan tukea cleantechiä.

Villle Niinistö (vihr): Lupaan ajaa intohimoisesti kestävää kehitystä.

Li Andersson (vas): Lupaan lisäresursseja kehitysyhteistyöhön ja selkeämpiä standardeja yritysvastuulle – myös Finnfundin toimintaan.

Antti Rinne (sd): Lupaan edistää sitä, että puhdas teknologia jota tehdään Suomessa leviää maailmalle.

Saara-Sofia Siren (kok): Lupaan edistää hallituksen hyviä puhtaan politiikan linjoja, jotka ovat oikeasti positiivisia.

Sari Essayah (kd): Lupaan oikeudenmukaista talous- ja energiapolitiikaa niin Suomessa kuin maailmalla.

Aila Paloniemi (kesk): Lupaan edistää tasapainoista ja kestävää kehityspolitiikkaa. Ja ottaa Li Anderssonin vierihoitoon ja kertoa, mitä se Finnfund oikeasti tekee.