Kuva:
iStockphoto
Uutinen

Pohjoismaat paras paikka olla äiti

Maailman äideillä ja lapsilla menee nykyään paremmin kuin 25 vuotta sitten, selviää Pelastakaa lapset -järjestön äitienpäiväraportista. Eriarvoisuus köyhimpien ja rikkaimpien välillä on kasvanut, mutta tämäkin ongelma on ratkaistavissa.
Esa Salminen
6.5.2015

Kansainvälinen Pelastakaa lapset julkaisi äitienpäivän alla jokavuotisen raporttinsa maailman äitien tilasta. Kun katsotaan äitien ja lasten hyvinvointia 179 maassa, ovat Pohjoismaat maailman viisi parasta maata äideille ja heidän lapsilleen: Norja on ykkönen ja Suomi toinen, sitten seuraavat Islanti, Tanska ja Ruotsi.

Kärkikymmenikössä ovat myös Hollanti, Espanja, Saksa, Australia ja Belgia. Pelastakaa lapset kehuu, että kaikissa kärkimaissa äitien ja lasten terveys, koulutus, taloudellinen tilanne ja poliittiset oikeudet ovat hyvällä tolalla.

Häntäpään maat ovat pääosin hauraita valtioita, joissa peruspalveluita ei pystytä takaamaan: viimeisenä on Somalia, sitä ennen Kongon demokraattinen tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta, Mali ja Niger. Heikoimmassa maakymmenikössä keskimäärin yksi nainen 30:sta kuolee raskauteen liittyviin syihin ja yksi lapsi kahdeksasta ennen viidettä syntymäpäiväänsä.

Ylipäänsä tilanne parantunut, mutta eriarvoisuus kasvanut

Kaikkiaan lapsilla menee maailmassa paremmin. Raportin mukaan päivittäin kuolee 17 000 lasta vähemmän nyt kuin vuonna 1990, ja alle viisivuotiaiden kuolleisuus on leikattu melkein puoleen vuoden 1990 tasosta.

Aikamme trendin mukaisesti eriarvoisuus on kuitenkin lisääntynyt myös lasten ja äitien terveydessä – erityisesti kaupungeissa, joista löytyvät niin kaikkein rikkaimmat kuin kaikkein köyhimmät perheet.

Tutkimuksen mukaan kehitysmaissa köyhimmillä lapsilla on rikkaimpiin verrattuna vähintään kaksinkertainen riski kuolla alle viisivuotiaina. Suurimmillaan kuilu on Bangladeshissa, Ghanassa, Intiassa, Kambodzhassa, Keniassa, Madagaskarilla, Nigeriassa, Perussa, Ruandassa, Vietnamissa ja Zimbabwessa. Näissä maissa köyhimmillä äideillä on rikkaimpia 3–5-kertainen riski menettää alle viisivuotias lapsensa.

Vaikka kaupungeissa terveydenhuolto on periaatteessa lähempänä kuin maaseudulla, ei köyhimmillä usein ole varaa siihen, ja välillä he kokevat myös syrjintää. Köyhät äidit kääntyvät puoskarien puoleen ja elävät muutenkin ahtaasti ja kärsivät huonosta vesihuollosta sekä turvattomuudesta.

Eriarvoistuminen ei koske vain kehitysmaita: esimerkiksi Washingtonissa köyhimmät lapset kuolevat alle yksivuotiaina kymmenen kertaa todennäköisemmin kuin rikkaimmat.

”Tiedämme, mikä toimii”

Pelastakaa lapset toivoo, että parhaillaan valmisteltavissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa lapsi- ja äitikuolleisuus otettaisiin vakavasti huomioon. Järjestön mukaan tarvitaan tavoitteita ja rahallisia panostuksia yleiseen terveydenhuoltoon, vesihuoltoon ja ravitsemukseen.

Positiivisia esimerkkejä on: Addis Abebassa, Guatemala Cityssä, Kairossa, Kampalassa, Manilassa ja Phnom Penissä on onnistuttu vähentämään lapsikuolleisuutta voimakkaasta väestönkasvusta huolimatta.

Toimivimmiksi strategioiksi ovat osoittautuneet neuvolapalvelut, modernien ehkäisyvälineiden käyttö perhesuunnittelussa sekä tehokkaat ohjelmat, joilla on tarjottu hyvätasoista, ilmaista tai vahvasti tuettua terveydenhuoltoa kaikkein köyhimmille.