Uutinen

Pienet järjestöt vetoavat ulkomaankauppa- ja kehitysministeriin toimintansa turvaamiseksi

Pienet järjestöt vetoavat ulkomaankauppa- ja kehitysministeriin toimintansa turvaamiseksi
Ville-Veikko Hirvelä
25.10.2003

Pienet kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt ovat huolissaan siitä, että heidän toimintamahdollisuuksiaan kehitysyhteistyön saralla kavennetaan. Huoli pohjautuu ulkoministeriön asettaman kansalaisjärjestötyöryhmän luonnokseen, jossa hahmotellaan hallituksen uutta kehityspoliittista ohjelmaa vuosille 2003-2007.

Järjestöt vetoavat kauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäkeen pienten järjestöjen kehitysyhteistyön puolesta. Järjestöt korostavat muun muassa sitä, ettei kansalaismäärärahojen asteittainen nostaminen saa tarkoittaa hankkeiden koon kasvattamista niin, että pienet järjestöt jäävät tuen ulkopuolelle. Järjestöt toivovat myös, että vapaaehtoistyö säilyy tulevaisuudessakin osana omavastuuosuutta, eikä rahallista osuutta koroteta.

Vetoomuksessa vaaditaan, että Suomesta lähetettävien tavaralahjoitusten arvo on hyväksyttävä omavastuuosuudessa sen mukaan, millainen arvo lahjoituksilla on kohdemaassa. Tällä hetkellä omavastuuosuutena hyväksyttävä määrä ei riipu lahjoitetuista tarvikkeista, vaan hankkeen muista rahallista kuluista Suomessa.

Tuettavia hankkeita ei järjestöjen mielestä myöskään pitäisi rajata ulkoministeriön tai Kepan kohdemaihin. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on yhteistyökumppaneita monissa muissakin maissa, ja näitä suhteita on järkevää hyödyntää myös tulevaisuudessa.

Järjestöt myös muistuttavat, ettei yhteistyötä voi pitää hanketuen ehtona, sillä luontevia yhteistyötahoja aina löydy Suomesta. Lisäksi sitoutuminen pitkäaikaiseen hankkeiden valmisteluun ja analysointiin on hankalaa, mikäli järjestöt eivät tiedä hyväksytäänkö heidän hankehakemuksena.

Vetoomuksessa myös korostetaan, ettei Suomi ei saa alistaa kehitysyhteistyötä välineeksi, jolla luodaan markkinoita informaatioteknologiayrityksille kehitysmaissa. Näin on käynyt esimerkiksi Intiassa ja Bangladeshissa, joissa matkapuhelimia lanseerataan köyhille naisille, jotta he voivat myydä puheluita ja saada sitä kautta tuloja.

Järjestöt toivovat, että Suomi muuttaisi ulkomaankauppapolitiikkaansa oikeudenmukaiseen ja ekologisesti kestävään suuntaan. Allekirjoittaneet ovat huolissaan siitä, että kehityspoliittisen ohjelman luonnos ei kerro, miten kauppa palvelee kehitystä, ja miten kehityspolitiikan periaatteet - kuten köyhyys ja nälkä, sukupuolten tasa-arvo sekä kestävän kehitys - huomioidaan Suomen kauppapolitiikassa.

Vetoomuksen ovat tähän mennessä allekirjoittaneet Turun maailmankauppayhdistys,
Rovaniemen kehitysmaayhdistys Elimu, Arabikansojen ystävyysseura, Maailmankauppojen liitto, Maan ystävät sekä WaterFinns.

Lisätietoja:
Toni Haapanen, toni.haapanen@utu.fi, 02-2310321