Uutinen

Perushyödykkeet: köyhimpien maiden elämänlanka

27.3.2001

(IPS - Geneve) Köyhyyden puolittaminen 49 maailman köyhimmässä maassa 2015 mennessä vaatii perushyödykkeiden tuotannon vahvistamista. Tähän tulokseen päätyi Yhdistyneiden kansakuntien rahoittama asiantuntijoista koostunut ja muun muassa YK:n kaupan ja talouskehityksen järjestön Unctadin isännöimä työseminaari maaliskuun lopulla.

Perushyödykkeiden tuotantoa ja markkinointimahdollisuuksia köyhimmissä ns. LDC-maissa voidaan lujittaa siirtämällä niihin ja ottamalla niissä käyttöön sopivia tuotantomenetelmiä, osallistujat totesivat.

He suosittelivat sekä köyhimpien maiden tutkimus- ja kehittelykapasiteetin vahvistamista että paranneltujen siemenlajikkeiden ja taimien saatavuuden lisäämistä.

Köyhimmissä maissa valtiontalous on ratkaisevassa määrin riippuvainen perushyödykelohkosta. YK:n tilastot kertovat, että esimerkiksi maatalous ja kalastus tuottavat yli kolmanneksen näiden maiden bruttokansantuotteesta ja neljä viidesosaa vientitulosta.

Tarkastelun kohteena olleissa maissa yli 70 prosenttia väestöstä toimii perushyödykkeiden tuotannossa, tosin useimmat heistä osallistuvat siihen vain kotitarveviljelijöinä.

Useat köyhimmistä maista ovat menettämässä markkinaosuuksiaan, totesi Rolf Boehnke, yleisen perushyödykerahaston (Common Fund for Commodities) pääjohtaja.

Kyseisestä nykyään 49 maan ryhmästä on myös tullut perushyödykkeiden nettotuoja: se vie niitä vuosittain 6,8 miljardin dollarin eli noin 45,6 miljardin markan arvosta, mutta tuo 9 miljardin dollarin (60,3 mrd. mk) edestä.

YK:n työseminaarin asiantuntijoiden mukaan näiden maiden tilannetta tukaloittaa se, että niistä on tullut myös ruoan ja elintarvikkeiden nettotuojia. Jos perinteiset vientilajit kuten kahvi, tupakka, tee ja kahvi lasketaan mukaan, niin näiden maiden vuosivienti on kaikkiaan 3,8 mrd dollaria (25,5 mrd. mk) ja tuonnin arvo ylitti 7,9 mrd. dollaria (52,9 mrd. mk).

Työseminaarin päätelmien mukaan teollisuusmaat ja etenkin Euroopan unioni ovat huomattavasti lisänneet osuuttaan maailman perushyödykeviennistä. Muutos johtuu pitkälti EU-blokin 15 jäsenmaan noudattamasta maatalouden vientitukipolitiikasta, Unctadissa perushyödykekysymyksistä vastaava Abdelaziz Megzari totesi.

Unctadin tilastojen mukaan perushyödykkeiden viejät ovat osin vaihtuneet, jos verrataan jaksoja 1970-72 ja 1998-1999. Teollisuusmaiden osuus perushyödykkeiden kokonaisviennistä on noussut 58,8 prosentista 66,3:een. Tämän osana yksin Euroopan unionin vienti on kivunnut 28,2 prosentista 1970-72 aina 38,6 prosenttiin 1998-1999.

Kehitysmaiden kokonaissiivu maailman perushyödykeviennistä on pudonnut 31,5 prosentista 26,3:een samalla jaksolla.

Rajuin muutos on tapahtunut vähiten kehittyneiden maiden osuudelle: se romahti alhaisesta 4,7 prosentista lähes olemattomaan prosenttiin 1998-1999. Unctadin Megzari korosti, että 49 köyhintä maata "ovat kärsineet markkinaosuuksiensa menettämisestä paljon enemmän kuin alan kaupan ehtojen muutoksista."

Hänen päätelmiensä mukaan kilpailukyky perushyödykkeiden avoimilla maailmanmarkkinoilla on tärkeämpää kuin hintojen vakaus tai korotus. Pitäessään alustusta köyhimpien maiden edustajista koostuvalle kuulijakunnalle, hän antoi ymmärtää, että sellaisten tavanomaisten perushyödykkeiden kuten kahvin, kaakaon, sokerin ja puuvillan merkitys kansainvälisessä kaupassa vähenee edelleen. Esimerkiksi vuosina 1970-1972 kahvi tuotti eniten valuuttatuloa, nyt se on pudonnut viidennelle sijalle. Pääjohtaja Boehnke puolestaan vakuutti, että "uusia näkymiä avataan erikoistuneemmille uusille perushyödykkeille", joita voidaan tuottaa köyhimmissä maissa. Asiantuntijoiden mukaan voimakkaasti kasvavia aloja ovat kalan, hedelmien, vihannesten, meijerituotteiden, siipikarjan ja leikkokukkien tuotanto.

Köyhimmillä mailla on perinteisesti ollut rajallinen markkinaosuus useilla näistä kasvavista aloista. Ne ovat myös sellaisia tuotannonaloja, joiden kauppaa säädellään erilaisin ehdoin ja määräyksin enemmän kuin muiden. Unctadin työseminaari päätyi suosittamaan "kansallisten ja alueellisten standardien harmonisaatiota" köyhimpien maiden keskuudessa ja "sopivien sadonkorjuun jälkeisten käsittely- ja varastointimenetelmien käyttöönottoa hävikin pienentämiseksi."

Kaksipäiväinen kokous oli osa valmistautumista YK:n kolmanteen vähiten kehittyneitä maita koskevaan konferenssiin Brysselissä toukokuussa.

(Inter Press Service)

Lisää IPS:n uutisia Maailma kylässä -festivaalin kotisivulta:
www.kepa.fi/maailmakylassa