Aus
Reet Ausin mielestä vaatteet ovat aivan liian halpoja.
Kuva: Homeless Bob Production

Pelastaako kierrätysmuoti maailman?

Kansainvälinen vaateteollisuus perustuu nopeaan kiertoon: vaatteita tuotetaan paljon ja halvalla. DocPoint -festivaalilla esitetyt dokumentit tuovat esiin tuotannon epäkohtia ankeista työoloista ympäristökuormitukseen. Designmuseolla järjestetyssä keskustelutilaisuudessa etsittiin ratkaisuja uudenlaisesta designista.
Sanna Autere
1.2.2017

Out of Fashion -dokumenttielokuvassa virolainen muotisuunnittelija Reet Aus lähtee selvittämään Zaran farkkujen alkuperää. Tallinnalaisesta liikkestä ostetuista housuista käy ilmi vain valmistusmaa Bangladesh ja hinta, 19,95 euroa.

Mistä farkkuihin käytetty puuvilla tulee, missä kangas on kudottu, kuka on ommellut farkut ja minkälaisissa oloissa? Zaran edustajat eivät halua kommentoida tuotantoprosessia. Zara on osa Inditex-konsernia, joka on yksi maailman suurimmista vaatealan yrityksistä.

Reet Aus käy puuvillapellolla Perussa ja haastattelee lukuisia asiantuntijoita. Farkkujen kemikaalipitoisuuksia selvitetään kuopiolaisessa laboratoriossa ja lopulta tie vie bangladeshilaiseen tehtaaseen, jossa farkut on valmistettu.

"Olen vaatesuunnittelija ja rakastan työtäni. Mutta en halua olla osa ympäristöä vahingoittavaa teollisuutta, joten aloin etsiä keinoja tehdä asioita toisin", Aus kertoo dokumentin alussa.

Reet Aus suunnittelee omat mallistonsa "upcycling"-periaatteella vaateteollisuuden ylijäämämateriaaleista. Upcycling tarkoittaa materiaalin muuntamista uuteen muotoon, jolla on entistä parempi laatu tai suurempi arvo, sen sijaan että se päätyisi jätteeksi.

Nykyinen pikamuoti, "fast fashion", vaihtuu niin nopeasti, etteivät kuluttajat ehdi käyttää vaatteita loppuun ennen kuin ostavat uusia. Suuri osa vaatteista päätyy kaatopaikalle, vain pieni osa kierrätykseen.

Mutta vain murto-osa kaikesta vaateteollisuuden tekstiilijätteestä kulkee kuluttajien kautta. Tuotannon eri vaiheissa syntyy valtava määrä jätettä: leikkuujätettä, virhe-eriä ja ylijäämää. Beximcon tehtaalla, missä Zaran farkutkin on valmistettu, 18 prosenttia materiaalista päätyy jätteeksi. Se tarkoittaa tonneittain kemikaalien ja myrkkyjen kyllästämää tekstiilijätettä.

Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa vaateteollisuuden jäljet näkyvät kaikkialla. Kaupungin laidalla virtaava Buriganga-joki on pahoin saastunut.

Yksien farkkujen valmistaminen kuluttaa yhtä paljon vettä kuin nelihenkinen perhe tarvitsee kuukaudessa, Reet Aus selvittää. Kierrätystuotanto, upcycling, kuluttaa jopa 90 prosenttia vähemmän vettä ja energiaa.

Kierrätysmuoti massatuotantoon?

Dokumentin puolivälissä tapahtuu yllätyskäänne: Aus päätyy tekemään yhteistyötä Beximcon tehtaan kanssa.

"En pysty taistelemaan massatuotantoa vastaan. Sillä välin kun hyötykäytän yhdet farkut, tuotetaan 10 000 paria uusia", Aus tuskailee kameralle.

Hän testaa upcycling-vaatteiden teollista tuotantoa toiveenaan löytää länsimainen vaatebrändi, joka ottaisi kierrätysdesignin osaksi tuotantoaan. Keskusteluja käydään muun muassa Calvin Kleinin ja H&M:n kanssa.

"Vain suuret yritykset voivat oikeasti muuttaa vaateteollisuuden toimintatapoja", Aus sanoo.

Muotoilulla kertakäyttökulttuuria vastaan

Viimeisten kymmenen vuoden aikana kestävän designin markkinat ovat kasvaneet.

"Kuluttajien tietoisuus on kasvanut huomattavasti, paljon nopeammin kuin olisin uskonut", Aus sanoo elokuvanäytöksen jälkeen sunnuntaina 29. tammikuuta Designmuseossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Tuotesuunnittelija Adhi Nugrahan mukaan uudenlainen muotoilu on avainasemassa nykyisin vallitsevan kertakäyttökulttuurin muuttamiseksi.

"Kierrättämällä vain viivytetään materiaalin päätymistä roskiin, upcycling sen sijaan luo materiaalille uutta arvoa. Kierrätysmateriaaleista tehdyt taideteokset eivät päädy jätteeksi. Haasteena onkin luoda designia, joka kestää sukupolvien ajan", Nugraha sanoo Designmuseon keskustelutilaisuudessa.

Hän ottaa yhdeksi esimerkiksi suunnittelemansa laukun, jonka osat ovat vaihdettavissa kangas- ja puuosia yhdistäviä ruuveja myöten. Kuluttajan on helppo korvata kuluneet osat ja pidentää laukun käyttöikää.

"Teollisuutta ja yrityksiä pitäisi painostaa valmistamaan tuotteita, joilla on pidempi elinkaari ja joista syntyy yhä vähemmän jätettä", Nugraha toteaa.

"Upcycling on yksi keino jätemäärän vähentämiseen, mutta se ei ratkaise kaikkia vaateteollisuuden ongelmia", Reet Aus myöntää.

Hän ei usko vaateteollisuuden toimintatapojen muuttuvan eettisemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi niin kauan kuin elämme pikamuodin aikakautta. Ausin mielestä vaatteet ovat nykyään aivan liian halpoja, ja materiaalit kehnoja. Vaatetuotannon ympäristövaikutukset ja inhimilliset kustannukset eivät näy halpatuotteiden hinnassa.

"Jos vaatteet maksaisivat vaikka 20 kertaa nykyistä enemmän, arvostaisimme niitä ja tekisimme harkitumpia ostopäätöksiä. Silloin vaatteita myös korjautettaisiin enemmän, ja haluaisimme niille pidemmän elinkaaren", Aus sanoo.