Uutinen

Papualaisaktivistit Suomessa: "Maailma ehtii vielä auttamaan meitä"

Kolme tunnettua papualaista ihmisoikeus- ja demokratia-aktivistia vieraili Helsingissä kertomassa Indonesian itäisimmän provinssin tilanteesta ja pyytämässä tukea erikoisautonomialleen.
Sini Cedercreutz
15.4.2004

"Noin 100 000 papualaista on kuollut yhteenotoissa niiden 40 vuoden aikana, jotka toisinaan Länsi-Papuaksikin kutsuttu, entinen Irian Jayan provinssi on ollut osa Indonesiaa", kertoi ELSHAMin (Institute of Human Rights Study and Advocacy) nuori johtaja John Rumbiak vieraillessaan Suomessa 12.-14. huhtikuuta Sadankomitean kutsumana.

Rumbiakin seurassa olivat Tom Beanal, joka on Papuan heimojohtaja Perinnelaki-järjestöstä (Dewan Adat) ja poliittisen, eri kansanryhmiä kokoavan PPC-järjestön (Papua Presidium Council) puheenjohtaja sekä Viktor Kaisiëpo, PPC:n Euroopan-edustaja.

Rumbiak vetosi, että jaetun ihmisyyden, jakamattomien ihmisoikeuksien ja geopoliittisen vakauden nimissä Euroopan unionin on tuettava papualaisten pyrkimystä suostutella presidentti Megawati Sukarnoputrin hallitus rehelliseen dialogiin. Vuosia jatkunut kansainvälinen lobbaus toi herrat nyt Helsinkiin, josta he jatkoivat tapaamaan Irlannin ulkoministeri Brian Cowenia. EU:n puheenjohtajamaana Irlanti työstää esimerkiksi juuri alkavan EU-ASEM-kokouksen agendaa.

Kaisiëpon ja Beanalin pasifistinen joukkoliike PPC kokoaa Papuan eri uskontokunnat ja kirkot, nais- ja nuorisojärjestöt, heimoja, kaupunkien koulutettuja ja opiskelijoita, valtion virkamiehiä, kansalaisjärjestöjä... Kaisiëpo puhuu papualaisten puolesta muun muassa YK:ssa, sen alajärjestöissä sekä valtiottomien kansakuntien ja alkuperäiskansojen foorumeilla. Legendaarinen Amungme-heimopäällikkö Beanal tuli PPC:n johtoon armeijan murhattua kansanjohtaja Theys Eluayn.

Rumbiak puolestaan tekee Papuan provinssia tunnetuksi useissa maanosissa tapaamalla kansainvälisten yritysten ja järjestöjen johtoa sekä hallitusten ja kansanedustuslaitosten jäseniä. Jokin aika sitten armeijan tappouhkaukset veivät Rumbiakin maanpakoon Yhdysvaltoihin.

Papualla tapahtuu kansanmurha



"Olemme erittäin kiinnostuneita yhteistyöstä Kepan jäsenjärjestöjen kanssa. Meitä huolettaa kuitenkin se, että Papua on nyt suljettu ulkomaalaisilta turisteilta valtion määräyksellä. Miten suomalaiset voisivat tulla Papualle? Meille se sopisi, mutta entä hallitukselle? Maailma ei tiedä, mitä Papualla tapahtuu", Tom Beanal totesi.

Papualaiset ovat itse julistaneet Papuan "Rauhan maaksi", aktivistit kertoivat muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomiojalle ja hänen erityisavustajalleen Folke Sundmanille, Kepan pitkäaikaiselle toiminnanjohtajalle.

Myös ulkoministeriön virkamiehille ja Ulla Anttilan vetämälle eduskunnan ihmisoikeustyöryhmälle herrojen keskeinen sanoma oli, että maailma ehtii vielä auttamaan. Papualla tilanne ei ole yhtä paha kuin Indonesian Acehin provinssissa, jossa hallitus käy sotaa aseistettua separatistijärjestöä vastaan. Vielä se ei myöskään ole yhtä huonossa jamassa kuin Itä-Timor vuonna 1999. Tuoreen Yalen yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan Papualla on kuitenkin parhaillaan käynnissä kansanmurha kansainvälisen Kansanmurhakonventin kriteerien mukaan.

Dialogin lisäksi papualaiset pyytävät, että ulkomaailma auttaisi painostamaan Indonesiaa vetämään Papualta pois ylimääräiset sotavoimien (TNI) joukot.

Kolmas pyyntö on, että Jakarta panisi käytännössä toimeen provinssille annetun erikoisautonomialain. EU:kin on sitoutunut siihen Indonesia-suhteissaan. Paikallisdemokratian tukeminenhan on osa sitoumuksia alkuperäiskansojen hyvinvoinnin, luonnonvarojen käytön ja kestävän kehityksen puolesta. Suurta huomiota papualaisten keskuudessa on herättänyt muun muassa demilitarisoidun Ahvenanmaan autonomiamalli.

Suomalaisilta apua maanomistusolojen kohentamiseen



Tom Beanal innostui kysymyksestä suomalaisten kumppanien haasteista: "Papuan Perinnelaki-järjestön vanhimpana haluaisin yhdistää paikalliset perinnejärjestöt. Haluaisin vahvistaa perinne- ja tapaoikeuden asemaa ja kulkea papualaisten rinnalla, jotta heistä tulisi omista luonnonvaroistaan nauttivia maanomistajia. Suomalaisten tulisi löytää ihmiset eikä vain heidän rikkauksiaan. Voisitte auttaa maanomistusolojen tutkimisessa ja luonnonvarojen jaon kehittämisessä. Tarvitsemme tukea vaikkapa lainvalmistelussa ja -täytäntöönpanossa tai yritysten pyörittämisessä, ei niinkään teoriassa."

"Suomalaisten kanssa tärkeää on kumppanuus: jaamme yhdessä vastuun. Rakennamme yhdessä osaamista. Tekninen apu voisi koskea esimerkiksi taloudellista raportointia. Indonesia ei opettanut papualaisille taloudenpitoa", Kaisiëpo lisäsi.

"Helmikuussa 2005 pidetään vuosittainen Perinnelaki-järjestön kokous, joko Manokwarissa tai Sorongissa. Aiheina ovat muun muassa alkuperäiskansojen oikeudet, kieli, ympäristökysymykset sekä maa- ja tapaoikeus. Tervetuloa mukaan, myös suomalaisyritykset", papualaiset toivottivat.


Kirjoittaja on työskennellyt Indonesian ihmisoikeus- ja demokratiakysymysten avustajana Euroopan parlamentissa.