Toisten mukaan verovähennysoikeus toisi kaivattuja lisätuloja köyhyyden vähentämiseen. Toiset epäilevät, että se hankaloittaisi valtion kehitysyhteistyön kasvattamista.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Paneeli: Verot pois hyväntekeväisyydestä?

Plan ja World Vision haluavat lahjoituksiin verovähennysoikeuden. Monet poliitikot suhtautuvat siihen vaikeassa taloustilanteessa varauksella. Suurimman tuen kristillisdemokraattien lisäksi antavat perussuomalaiset, joiden mielestä kaikki kehityspolitiikka tulisi perustua vapaaehtoisiin maksuihin.
Esa Salminen
25.2.2011

Kehitysyhteistyölahjoitusten verovähennyskelpoisuus "rohkaisisi varmasti" vajaata kymmentä prosenttia suomalaisista antamaan enemmän, tai ylipäänsä antamaan rahaa kehitysyhteistyöhön. Kolmannes voisi vähennyksen vuoksi harkita säännöllistä avustamista. Näin selviää Plan Suomi Säätiön ja Suomen World Visionin Taloustutkimuksella teettämästä Omnibus-kyselytutkimuksesta.

Verovähennyskelpoisuus on puhuttanut järjestökentällä viime aikoina, ja tutkimuksen julkistamistilaisuudessa Planin ja World Visionin toiminnanjohtajat Riitta Weiste ja Tiina Saukko puhuivat lämpimästi sen puolesta.

Eduskuntapuolueita edustavien panelistien näkemykset jakautuivat.

"Vaikeaa myöntää veronalennuksia"

Vihreiden Zahra Abdullan mielestä lisärahalle olisi paljon tärkeitä käyttökohteita kehitysmaissa, ja Jesca Muyingon (sd.) mukaan lahjoitusten verovähennysoikeus voisi tuoda näitä resursseja reilusti.

"Se vapauttaisi hurjat varat yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä kehitysyhteistyölle. Mutta varauduttakoon myös siihen, että se räjäyttää toimijoiden määrän", Muyingo maalaili. "Täytyy luottaa siihen, että jyvät erottuvat akanoista, ja hyödyt saadaan sinne, minne on tarkoituskin."

Pertti Salolainen (kok.) sanoi selvittäneensä asiaa valtionvarainministeriöstä, eivätkä vastaukset sieltä toivoa herätelleet.

"Ylipäänsä verovähennysoikeuksia täytyisi pystyä vähentämään eikä lisäämään. Pelko on siinä, että jos myönnetään yhdelle, sen jälkeen tulevat muun muassa kulttuurijärjestöt ja luonnonsuojelujärjestöt, jotka erilaisin perustein voivat vaatia verovähennysoikeuksia", Salolainen selitti.

Samoilla linjoilla oli keskustan Kimmo Tiilikainen.

"Parit edelliset eduskuntavaalit on käyty sillä asenteella, että kuka uskaltaa luvata enemmän – mihin käytetään puolitoista tai kaksi miljardia lisää. Nyt ollaan valtion talouden tähden asetelmassa, että kilpaillaan siitä, selvitäänkö puolentoista miljardin veronkorotuksilla vai pitääkö korottaa enemmän. Ja sitten mietitään miten leikkauksilta vältytään."

Christina Gestrin (rkp.) ei myöskään lämmennyt verovähennysoikeudelle. Hänestä tärkein tavoite on kehitysavun 0,7 prosentin osuuden saavuttaminen bruttokansantulosta.

Mihin valtio ei pysty...

Ehdottomimman tuen kehitysjärjestöt saivat perussuomalaisilta.

Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Simon Elo myönsi Pertti Salolaisen maalailemat ongelmat siitä, että muut järjestöt saattaisivat haluta samalle kukkarolle, "mutta jos voisin antaa verovähennysoikeuden pelkästään tälle asialle, voisin sanoa henkilökohtaisesti että antaisin, koska lasten ja naisten asema on juuri se, mihin parannusta useimmissa maissa vaadittaisiin."

Verovähennysoikeus rohkaisisi yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä antamaan omastaan vapaaehtoisesti, mikä sopii perussuomalaisten linjauksiin.

"Meidän yksi esitys on ollut, että olisi vapaaehtoinen kehitysyhteistyömaksu esimerkiksi veroilmoituksessa, jolloin ne ihmiset, jotka haluavat auttaa, auttavat."

Myös kristillisdemokraattien Markku Vuorinen piti verovähennysoikeutta hyvänä, koska näyttää siltä, ettei valtio kovin helposti pääse prosentuaalisiin kehitysyhteistyön tavoitteisiin.

"Silloin kansalaiset hoitaisivat sen osuuden, mikä valtiolta jää hoitamatta", Vuorinen pohti.

Jatketaanko peittoa toisesta päästä?

Jos kansalaisia rohkaistaan antamaan pussistaan sen, mihin valtio ei pysty, vähentääkö se valtion halua kasvattaa kehitysapua? Kimmo Tiilikaisen mukaan riski on todellinen.

"Se entisestään vaikeuttaisi budjetin kautta kasvavaa kehitysrahoituksen saavuttamista."

Järjestöt pitivät realistisena Tiilikaisen arviota siitä, että verovähennysoikeuden piiriin voisi tällä hetkellä tulla noin sadan miljoonan euron edestä yksityisten ihmisten ja yritysten lahjoituksia, mikä voisi tarkoittaa 30—40 miljoonan euron veromenetystä valtiolle.

"Tämä sata miljoonaa yksityisinä lahjoituksina on erinomainen lisä noin kymmenen kertaa suurempaan valtion kehitysyhteistyöbudjettiin", Tiilikainen totesi — ja lisäsi, että se on suurin piirtein sama summa, kuin valtio nosti omaa kehitysyhteistyötään tälle vuodelle viime vuoden tasosta.

"Verovähennysoikeus saattaisi johtaa siihen, että jatketaan peittoa toisesta päästä, ja sitten ollaan vaikeuksissa sen toisen pään kanssa."

Vasemmistoliiton Heikki Patomäen mukaan verovähennyksiä pitäisi ajatella myös hyve-etiikan ja moraalin kannalta: minkälaista moraalia on se, että ihminen on valmis antamaan — mutta vain sillä ehdolla, että valtio antaa osan rahoista takaisin? Hänestä halukkaat ihmiset voivat antaa omastaan senkin jälkeen, mitä he oikeudenmukaisessa verotuksessa jo maksavat.

"Toisaalta verovähennysoikeus johtaisi asteittaiseen siirtymiseen kohti sellaista yhteiskuntaa, jossa sosiaalisia ongelmia ja solidaarisuutta toteutetaan pikemminkin vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden kuin verotuksen ja julkisen politiikan kautta", Patomäki arvioi.

Se johtaisi Patomäen mukaan riippuvuuteen niistä, joilla on varaa lahjoittaa — ja näiden ihmisten näkemykset alkavat helposti heijastua siihen, minkälaista toimintaa harjoitetaan. Hänestä pidemmällä aikavälillä paras tapa toteuttaa globaalia oikeudenmukaisuutta olisi asettaa maailmanlaajuisia veroja, kuten valuutanvaihtovero ja kasvihuonekaasupäästövero. Näillä päästäisiin irti valtioiden vapaaehtoisesta hyväntekeväisyydestä, jota kehitysapu Patomäestä pohjimmiltaan on.

"Ohjaava vaikutus"

World Visionin Tiina Saukkoa Patomäen hyve-etiikka lämmitti niin paljon, että hän oli melkein kääntää kelkkansa. Mutta — Saukko kysyi — pitääkö ensin muuttua tekojen vai ajatusten, jos joka tapauksessa halutaan kantaa globaalia vastuuta?

"Me kuitenkin elämme maailmassa, jossa joka neljäs sekunti kuolee lapsi ennalta ehkäistäviin syihin. Me olemme menossa päin seinää ilmastonmuutoksen kanssa. Ei tarvitse olla ekonomisti ymmärtääkseen, että matematiikka ei yksinkertaisesti toimi."

"Kun tarvitaan nopeita tekoja, kannatan sitä, että muutetaan tekoja ensin ja toivotaan, että ajattelu muuttuu siinä mukana", Saukko sanoi.

Se mitä veronalennuksilla mahdollisesti tuetaan on lopulta kuitenkin poliittinen valinta, ja Saukon mielestä lahjoitusten verovähennyksellä olisi ohjaava vaikutus: se antaisi yrityksille sen viestin, että valtio pitää tätä tärkeänä toimintana.