Abdulkadir Mohamed Diesow.
Suomalainen Abdulkadir Mohamed Diesow on yksi Somalian paluumuuttajista.
Kuva:
Esa Salminen
Uutinen

Paluumuuttajat Somaliaa rakentamassa - "Vaati vahvan päätöksen tulla takaisin"

Koulutetut paluumuuttajat rakentavat Somaliaa innolla. Yksien mielestä tulokkaat vievät työpaikat, toiset toivottavat modernin ajattelun ja teknologian tervetulleiksi. Tapasimme tamperelaisdekaanin Mogadishussa.
Esa Salminen
27.2.2018

Somalian kansallisen yliopiston kampus on lähes autio. Uusi lukukausi alkaa pian, silloin käytävät taas täyttyvät opiskelijoista.

Sitä odotellessa henkilökunta tekee hallinnollisia töitä. Yhtenä heistä konettaan naputtelee suomalainen Abdulkadir Mohamed Diesow, journalistisen tiedekunnan dekaani. Hän on yksi monista, jotka ovat viimeisten vuosien aikana palanneet Somaliaan. 

"Vaati vahvan päätöksen tulla takaisin. Lähteä rauhallisesta valtiosta ja tulla kaoottiseen maahan, jossa rauha ja turvallisuus ovat kaukana taatuista", Diesow sanoo Kepalle työhuoneessaan Mogadishussa. 

"Mutta kun tulee tänne ja sopeutuu, ja näkee nuoren sukupolven, joka tarvitsee koulutusta ja tukea – silloin on helppo päättää jäädä tänne. Se antaa rohkeutta jäädä."

Kukaan ei tiedä, paljonko koulutettuja paluumuuttajia on. Heritage Instituten mukaan ilmiö on kuitenkin selvä ja tunnustettu.

"Tänne tulee väkeä kaikkialta: Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Australiasta. 50 prosenttia hallituksesta on diasporasta", Diesow naurahtaa.

Heritage Instituten selvityksen mukaan Diesowin kaltaisille ihmisille takaisin muuttaminen on helpompaa kuin muille. On jonkun rauhallisemman maan kansalaisuus, riittävät resurssit ja hyvät suhteet Somaliassa.

Paluumuutto synnyttää jännitteitä

Paljon enemmän on kuitenkin palaajia, joilla asiat eivät ole niinkään hyvin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että Somaliaan on palannut lähimaista Keniasta ja Jemenistä noin 90 000 paluumuuttajaa, köyhää maaseudun väkeä.

Monet kuitenkin huomaavat palattuaan, että taakse jätetyille maille on muuttanut joku muu. Tästä seuraa usein maanhallintaan liittyviä konflikteja.

Jännitteitä kohtaa myös koulutettu väki.

"Osa sanoo, että me viemme työpaikat", Diesow sanoo. "Eikä se ihan valhettakaan ole. Mutta meistä kaikki ovat tasa-arvoisia somalialaisia. Me tuimme koko ajan Somaliaan jääneitä ihmisiä, kun olimme muualla. Me lähetimme rahaa heille."

Somaliassa puhutaan paljon diasporasta – muualla kuin Somaliassa elävistä maassa syntyneistä. Heitä on yhteensä jo kaksi miljoonaa.

Diesowin mielestä diasporan jäsenillä on yhtäläinen oikeus hakeutua maan hallitukseen kuin maassa aina oleskelleilla. On myös heitä, jotka kiittelevät palaajia siitä, että nämä tuovat mukanaan modernia teknologiaa ja ajattelua.

Tampereelta dekaaniksi

Journalismin kandidaatti Diesow tuli Suomeen vuonna 1990 ja sai turvapaikan. Hän jatkoi toimitustöitä Suomessa: piti somalinkielistä radio-ohjelmaa ja päätoimitti Suomi-Somalia Seuran julkaisemaa Koor-lehteä. Toimittajaystävä Peik Johanssonin kanssa syntyi tietokirja Operaatio Somalia (Like 1993).

Vuonna 1996 Diesow pääsi Tampereen yliopiston viestinnän maisteriohjelmaan, professori Kaarle Nordenstrengin silmien alle.

Kun tilanne Somaliassa vähän rauhoittui, Diesow kävi Mogadishussa silloin tällöin. Pysyvämpi muutto koitti vuonna 2008. Koulutetulle väelle oli kysyntää: Diesow lähti politiikkaan ja nousi ensin kansanedustajaksi ja sitten energia- ja öljyministeriksi. Sitten hän päätti, että oli akateemisen uran vuoro.

Kaikki ammattitaitoiset toimittajat olivat Diesowin mukaan joko lähteneet maasta, kuolleet tai eläköityneet. Koulutusta ei ollut järjestetty sen jälkeen, kun keskushallinto romahti vuonna 1991.

Diesow aloitteesta journalistiikan tiedekunta avasi ovensa 26 vuoden jälkeen syyskuussa 2017. Ensimmäisellä vuosikurssilla on 60 opiskelijaa, joista 23 on naisia. Opiskelu on ilmaista.

Suomesta apua koulutuksen kehittämiseen

Maailma on muuttunut paljon sitten vuoden 1990, joten journalistiikan opitkin ovat päivittyneet reippaasti. Vuosien aikana työkäyttöön on tullut esimerkiksi internet, eikä Neuvostoliittoakaan enää ole olemassa.

Diesow tutki vanhaa koulutussuunnitelmaa, naapurimaiden koulutusta ja varta vasten Somalialle ehdotettuja koulutuksia. Yliopisto rehtoria myöten oli kuitenkin sitä mieltä, että oppia voisi tuoda myös Diesowin toisesta kotimaasta Suomesta, koulutuksen suurmaasta. 

Diesow käy Suomessa edelleenkin, yleensä pari kertaa vuodessa. 

Eläkkeelle jäänyt professori Nordenstreng lupautui auttamaan, ja nyt nelivuotisen ohjelman kurssit on suunniteltu ja pian opetusohjelma otetaan käyttöön. 

Työharjoitteluista on alustavasti sovittu kansallistelevision ja Radio Mogadishun kanssa.

"Kokemusta monella onkin, sillä nuoret ovat tarttuneet mikrofoneihin, kyniin ja papereihin", Diesow sanoo.

"Mutta teoriaopetukselle on suuri tarve. Nuoret eivät tunne ammattietiikkaa tai alan lainsäädäntöä."

Omistautunein opiskelija odotti vuosia

Dekaani Abdulkadir Mohamed Diesow kaivaa esiin tiedekunnan lehden, sillä hän haluaa lopuksi kertoa omistautuneimmasta opiskelijastaan.

Mahamud Y Culusow oli päässyt opiskelemaan journalistiikkaa vuonna 1990, mutta opinnot eivät ehtineet alkaa, ennen kuin hallitus kaatui. Hän oli 20-vuotias.

Kun tiedekunta avattiin uudelleen, Culusow tuli Diesowin puheille.

"Hän oli säilyttänyt 27 vuotta sanomalehteä, jossa luki kaikkien opiskelupaikan saaneiden nimet", Diesow sanoo.

Nyt 47-vuotias mies toivotettiin tervetulleeksi ilman uutta pääsykoetta. Tällä välin hän oli tehnyt toimittajan töitä, mutta oli haaveillut alan opinnoista.

”Nyt hän opiskelee ahkerasti. Hän on oikein hyvä opiskelija”, Diesow sanoo.

Mahamud Y Culusow pääsi opiskelemaan journalistiikkaa vuonna 1990.
Mahamud Y Culusow pääsi opiskelemaan journalistiikkaa vuonna 1990. Vasta nyt hän on päässyt aloittamaan opinnot.
Kuva:
Esa Salminen