Uutinen

Palanen paikallisuutta globaalin ymmärryksen osaksi

Vapaaehtoistyön avulla lisätään ymmärrystä etelän kulttuureista ja yhteiskunnista.
Laura Lager
29.7.2003

Käsileikki. (Kuvaaja: Laura_Asantila)
Isotätini Kaino työskenteli vuosia Ambomaalla, Namibiassa opettajana Suomen Lähetysseuran lähettämänä. Hänen nuoruudessaan viime vuosisadan alkupuoliskolla Afrikkaan matkustaminen oli iso asia. Nykyään suomalaiset voivat tehdä viikonkin lomamatkoja kehitysmaihin etelään, kun sata vuotta sitten pelkkä matka kesti viikkoja. Etelän paikalliseen arkeen ja järjestötyöhön voi tutustua myös tekemällä vapaaehtoistyötä.

Vapaaehtoistyön avulla lisätään ymmärrystä etelän kulttuureista ja yhteiskunnista sekä ihmisten ja paikallisten järjestöjen tavoista määrittää kehityksen kulkua, esteitä ja mahdollisuuksia. Köyhyyden vähentämisen haastetta on mielekästä tarkastella paikallisista, ihmisten kokoisista perspektiiveistä.

Arkipäivän selviytymisen ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen kannalta kulttuuriin tutustuminen ja kulttuurienvälisen ymmärryksen rakentaminen on tärkeää. Todellisissa kulttuurien välisissä riitasointutilanteissa tunteet nousevat pintaan. Toisaalta ristiriitaisia tunteita herättävissä tilanteissa on mahdollisuus oppia ja ymmärtää syvemmin toisenlaisia tapoja jäsentää arvoja ja asioita.

Toimintaa ruohonjuuritasolla



Vapaaehtoistyö pyrkii vaikuttamaan välillisesti myös kehitysyhteistyön laatuun. Vapaaehtoistyöhön lähtijöitä haastetaan tutkailemaan kehityksen kulkuun vaikuttavia myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä paikallisten ihmisten ja järjestöjen näkökulmasta. Kehitysyhteistyön laadun kannalta toimintaympäristöjen tunteminen on keskeistä. Edes ideaalitilanteessa paikallisista toimintaympäristöistä ei saa riittävästi tietoa vain opiskelemalla ja surffailemalla netissä. Inhimillisten kontaktien voimaa ei voi väheksyä.

Kun luodaan siltoja etelän ja pohjoisen ihmisten välille eteen voi tulla yllättäviä risukkoja, joiden taustalla on toiselle osapuolelle itsestäänselvä arkinen tosiasia. Arjen kulttuurin ja arkisen selviytymisen ymmärtäminen toisenlaisessa yhteiskunnallisessa todellisuudessa elävien ihmisten näkökulmasta voi auttaa raivaamaan näitä risukoita. Kumppanuusajattelun mukaan olisi suotavaa, että myös etelän järjestöissä tunnetaan pohjoisen järjestöjen toimintaa ja tavoitteita. Thaimaalaisen tai tansanialaisen matka Suomeen vapaaehtoistyöhön on vielä iso asia, vaikka lentomatka ei ole sen pidempi suuntaan eikä toiseen.

Pelkkä inhimillinen kontakti ei kuitenkaan riitä tekemään kehitysyhteistyöstä laadukasta. Henkilökohtainen kontakti voi toimia innostajana ja helpottaa luottamuksen syntymistä. Avun ja yhteistyön henkilöityminen on kuitenkin varsin riskialtista. Koulutusten avulla laajennetaan kuvaa etelän ja pohjoisen yhteistyön toimintaympäristöstä. Laadukkaassa yhteistyössä otetaan huomioon niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat paikalliset, kansalliset ja globaalit tekijät.

Kepa on mukana vapaaehtoistyöohjelma Etvon tukemisessa siksi, että etelän ihmisiin tutustuneista ja järjestöjen arjen kokeneista ihmisistä saadaan uusia tai entistä vahvempia aktivisteja monimuotoiseen solidaarisuustyöhön. Elokuussa valmistuu selvitys siitä, missä määrin Etvo on vaikuttanut etelässä vapaaehtoistyössä olleiden aktiivisuuteen toimia maailmanlaajuisen yhteisvastuun puolesta.