Osa EU-maiden johtajista järjestäytymässä yhteiskuvaan huippukokouksen aluksi.
Kuva:
Euroopan unionin neuvosto
Uutinen

Päätös EU:n ilmasto- ja energiastrategiasta siirtynee syksyyn

Ukrainan tilannetta koskevat neuvottelut typistivät ilmasto- ja energiastrategian käsittelyn EU-johtajien huippukokouksessa. Päätöksiä luvataan viimeistään lokakuuhun mennessä.
Sanna Jäppinen
21.3.2014

EU-maiden johtajat tapasivat Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa Brysselissä  20.-21. maaliskuuta. Kokoukselta odotettiin päätöksiä EU:n komission tammikuussa antamaan esitykseen unionin ilmasto- ja energiastrategiasta vuoteen 2030 asti.

Komissio on esittänyt kasvihuonepäästöjen vähentämistä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja uusiutuvan energian osuuden nostamista vähintään 27 prosenttiin. Energiatehokkuudelle ei aseteta sitovia tavoitteita.

Euroopan parlamentti kaipaisi tiukempia sitoumuksia: enemmistö euroedustajista äänesti helmikuussa sen puolesta, että 40 prosentin päästövähennystavoitteen lisäksi energiatehokkuutta pitäisi parantaa 30 prosentilla ja uusiutuvan energian osuus nostaa vähintään 30 prosenttiin.

Huippukokouksen pääteemaksi nousi Ukrainan tilanne ja Venäjään kohdistetut pakotteet, ja muiden agendalla olleiden aiheiden, myös ilmasto- ja energiastrategian, käsittely typistyi. Venäjä nousi myös energiakeskustelun keskiöön. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy kertoi lehdistötilaisuudessa kokouksen jälkeen, että keskeinen tavoite on nyt EU:n energiariippuvuuden vähentäminen erityisesti Venäjän suhteen.

Van Rompuyn mukaan ilmasto- ja energiastrategiassa edetään kesäkuun huippukokouksessa, ja lopulliset päätökset pyritään tekemään "mahdollisimman pian, viimeistään lokakuussa 2014".

Ilmasto- ja energiakysymysten asiantuntija Henri Purje Kepasta toteaa, että aikataulu on haasteellinen kansainvälisen ilmastopolitiikan kannalta.

"YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on kutsunut valtioiden päämiehet syyskuussa neuvottelemaan ilmastotavoitteista, ja tarkoitus on nimenomaan nostaa kunnianhimon tasoa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos EU:n oma strategia ei tuolloin ole vielä valmis, on sen vaikea toimia hengennostattajana muille", Purje arvioi.

"Jotta kansainvälinen ilmastosopimus saataisiin suunnitellusti aikaan ensi vuoden syksyllä, tulisi eri maiden päästövähennyksistä saada alustavaa selvyyttä mahdollisimman pian."

Kannat levällään

Tällä hetkellä EU:n jäsenmaat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään suhteessa ilmasto- ja energiastrategiaan. Ensimmäistä ryhmää vetävät Saksa ja Tanska. Siihen kuuluvat maat olisivat valmiita komission esitystä kunnianhimoisempaan strategiaan, ja ovat Euroopan parlamentin linjoilla vaatiessaan erillisiä tavoitteita uusiutuvan energian ja energiatehokkuuuden suhteen.

Toiseen ja suurimpaan ryhmään kuuluu esimerkiksi Suomi. Nämä maat olisivat valmiita hyväksymään komission esityksen pienin viilauksin.

Kolmannessa ryhmässä on itäisen ja eteläisen Euroopan valtioita, kuten Puola ja Bulgaria, jotka eivät haluaisi tehdä lupauksia ennen kuin kansainväliset sitoumukset ja EU:n tavoitteiden jyvittäminen jäsenmaiden kesken on selvillä. Näitä maita yhdistää tehoton tuotantojärjestelmä, joka vaatii paljon uudistuksia päästövähennysten ja energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Maat myös pelkäävät uudistusten käyvän kalliiksi, ja toivovat uudistusten toteutukseen EU-rahoitusta.

Konsensuksen löytämistä vaikeuttaa entisestään se, että näistäkin kannoista löytyy variaatioita. Esimerkiksi Britannia olisi valmis tiukkaan, jopa 50 prosentin päästövähennystavoitteeseen, mutta keinoissa, joilla tavoitteeseen päästään, pitäisi löytyä paljon kansallista joustovaraa.