Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Päästökauppa käy nihkeästi: huutokauppa peruttiin

EU:n päästöhuutokauppatilaisuus jouduttiin perumaan heikon kysynnän vuoksi. Päästöoikeuksien hintojen jatkuva laskusuunta vaikeuttaa päästökauppatulojen arvioimista – ja Suomen kehitys- ja ilmastorahoitukseen suunnattava summa on yhä suurempi arvoitus.
Sanna Jäppinen
15.3.2013

Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän kolmas vaihe, päästöoikeuksien huutokauppa, alkoi varsinaisesti vuodenvaihteessa, mutta huutokauppoja on käyty jo marraskuusta 2012 lähtien. Tänä vuonna jäsenmaiden yhteisiä huutokauppoja on käyty kolme kertaa viikossa. Lisäksi Saksalla ja Britannialla on omat huutokauppansa. 

Päästökaupan ideana on, että haitallisia päästöjä tuottavat laitokset voivat keskenään ostaa ja myydä päästöoikeuksia, jotta päästöjen vähentäminen tapahtuisi siellä, missä se on edullisinta.

Tiistaina 12. maaliskuuta jäsenmaiden yhteinen huutokauppa jouduttiin ensi kerran perumaan. Saksan huutokauppatilaisuuksia on peruttu jo kaksi kertaa.

"Huutokauppa peruttiin, koska päästöoikeuksien selvityshinta jäi liian paljon niin sanotusta jälkimarkkinahinnasta, joka lasketaan salaisen laskentakaavan mukaan", kertoo huutokauppa-asiantuntija Paula Uitto energiamarkkinavirastosta, joka hoitaa Suomen päästöoikeuksien huutokauppaamisen ja tulojen tilittämisen valtiolle.

Järjestelmän toimivuus koetuksella

Alhaisen hinnan syynä on Uiton mukaan päästöoikeuksien ylitarjonta ja vastaavasti vähäinen kysyntä markkinoilla. 

Kun päästöhuutokaupat marraskuussa aloitettiin, oli päästöoikeuden hinta hiilidioksiditonnia kohden 8,49 euroa. Tänä vuonna hinta on ollut koko ajan laskusuuntainen, ja viimeisessä toteutuneessa huutokaupassa 14. maaliskuuta oli hinta painunut 3,36 euroon. Alun perin päästöoikeuksien hinnaksi arvioitiin jopa 30 euroa.

Jos meno jatkuu nykyisellään, on koko huutokauppajärjestelmän toimivuus kyseenalaista. Uiton mukaan keskustelu uudistustarpeista käy tällä hetkellä kuumana, ja Brysselistä odotetaan jonkinlaisia päätöksiä kevään aikana.

Yksi ehdotus on päästöoikeuksien niin sanottu backloading eli markkinoille tuonnin viivyttäminen kysynnän kasvattamiseksi. Komissio on kaavaillut, että vuosien 2013-2015 päästöoikeuksia siirrettäisiin 900 miljoonan euron arvosta myytäväksi vuosille 2019-2020.

Huutokauppojen peruuntuminen on Paula Uiton mukaan jo nyt eräänlaista markkinoiden omaa backloadingia, sillä kun huutokauppa peruuntuu, siirtyvät kaupan olleet päästöoikeudet myyntiin neljään seuraavaan huutokauppaan.

Suomen päästöhuutokauppatulot roimasti arvion alapuolella

Suomelle kertyi päästöhuutokaupoista tuloja 13.11.-18.12.2012 yhteensä reilut 13 miljoonaa euroa.  Tänä vuonna Suomelle on kertynyt huutokauppatuloja hieman alle 15 miljoonaa euroa.

Suomi on sitoutunut hallitusohjelmassa ohjaamaan huutokauppatuloja kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin hallituskauden puolivälistä lähtien. Kun huutokaupparahoja alettiin kaavailla kehitysrahoituksen täydentäjäksi puhuttiin sadoista miljoonista euroista vuodessa, ja vielä alkuvuodesta väläyteltiin 100 miljoonaa. Nykytilanteessa tämäkin arvio vaikuttaa erittäin epärealistiselta.

Hallituksen kehysriiheltä 21. maaliskuuta odotetaan päätöksiä huutokauppavarojen käytöstä.