Uutinen

Päästökauppa jakaa mielipiteet Aasiassa

YK:n ilmastokokouksissa sovitut puhtaan kehityksen mekanismit ja päästökauppa ovat saaneet innostuneen vastaanoton eri puolilla Aasiaa. Järjestöt ja tutkijat varoittavat kuitenkin päästökaupan vaaroista.
Timo Kuronen
19.12.2008

BANGKOK - YK:n ilmastokokouksissa määritellyt päästökaupan joustomekanismit ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton kehittyvissä maissa, joissa teollisuusmaat käynnistävät projektejaan päästöjen vähentämiseksi.

Vuonna 2005 voimaan tulleen Kioton ilmastosopimuksen mukaan teollisuusmaiden kasvihuonepäästöjen vähentäminen on mahdollista joustomekanismien eli päästökaupan, hankkeiden yhteistoteutuksen ja puhtaan kehityksen mekanismien (CDM) avulla.

Käytännössä eurooppalaiset yritykset maksavat kehittyvien maiden puhdasta teknologiaa käyttäville voimalaitoksille tai metsäviljelmille tietyn summan jokaisesta säästyneestä hiilidioksiditonnista. Näillä hiilipäästövähennysoikeuksilla teollisuusmaan yritys voi korvata omien päästöjen leikkaamista kotimaassa tai niitä voidaan kaupata hiilikauppapörssien kautta muille yrityksille.

Mekanismi ei vapauta fossiilisista polttoaineista

Päästökauppa on kasvanut varsinkin Aasiassa, ja Euroopan unioni on ollut hyvin aktiivinen toimija. Nykyään noin 65 prosenttia lähes 1200:sta YK:n alaisuuteen rekisteröidystä CDM-hankkeesta oli eurooppalaisten ja aasialaisten yritysten välisiä.

Maailmanpankin mukaan päästökaupan arvo maailmassa vuonna 2007 oli 47 miljardia euroa. Yksistään Kiinan osuus oli lähes puolet kaikesta rahavirrasta. Pitkälti kivihiileen energiantarpeessaan nojaavat Kiina ja Intia ovat houkutelleet puhtaan teknologian toimittajia.

Singaporen kansallisen yliopiston tutkijat Benjamin Sovacool ja Toby Carroll muistuttavat, ettei päästökauppa vähennä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, mutta sen sijaan lisää kehitysmaiden riippuvuutta teollisuusmaiden teknologiasta ja patenteista. Luovuttamalla parhaat päästövähennyspaikat teollisuusmaiden käyttöön köyhemmät maat menettävät myös mahdollisuuden omien päästöleikkauksien toteuttamiseen tulevaisuudessa.

Sijoittajia houkutellaan verohelpotuksin

Kiinan ja Intian jälkeen CDM-hankkeita on eniten Indonesiassa, Malesiassa ja Filippiineillä. Kehittyneemmät Aasian maat kuten Japani, Korea ja Taiwan ovat kehittämässä omia päästökauppajärjestelmiään.

Singapore on houkutellut saarivaltioon lukuisia päästökauppaoikeuksia välittäviä yrityksiä verohelpotusten ja muiden etuisuuksien avulla. Nämä yritykset etsivät Aasiasta potentiaalisia CDM-kohteita ja neuvottelevat niistä eurooppalaisten yritysten kanssa.

Myös thaimaalainen metsänomistajien verkosto aikoo myydä päästöoikeuksia tanskalaiselle yritykselle ja on hakenut rekisteröitymistä hiilinieluhankkeeksi. Verkoston vetäjän Sawai Sangsawangin mukaan välittäjänä toimiva singaporelainen agentti veisi kuitenkin puolet tuloista eli 15 euroa jokaiselta hiilidioksiditonnilta. Sawain verkoston ja uusiutuvaa energiaa tuottavien CDM-yrittäjien mukaan Thaimaan olisi perustettava oma hiilikauppapörssi, jotta raha ei jäisi ulkomaisten välittäjien käsiin.

Paikalliset saattavat hävitä

Lokakuussa Pekingissä järjestetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa varoitettiin, että Aasian maiden olisi harkittava tarkkaan, millä ehdoilla ne lähtevät mukaan päästökauppaan ja CDM-hankkeisiin.

Englantilaisen CornerHouse-järjestön Larry Lohmannin mukaan Intian Bhilangana-joen varren asukkaat joutuvat jättämään kotimaansa, sillä joki padotaan, ja padon rakentaja aikoo myydä "uusiutuvasta energiasta" saatavia päästöoikeuksia Eurooppaan. Intiassa onkin virinnyt aktiivinen vastarinta CDM-hankkeita kohtaan. Myös Thaimaan ja Indonesian metsäyhteisöt ovat olleet huolissaan hiilinielujen mahdollisesta perustamisesta valtion metsiin.

Lohmannin mukaan päästökaupasta hyötyvät eniten suuret fossiilisia polttoaineita käyttävät yritykset, ydinvoimateollisuus, energiakauppiaat ja lakimiehet. Häviäjiä ovat uusiutuvan energian kehittäjät, tavalliset kuluttajat sekä paikallisyhteisöt, joiden maille CDM-hankkeita perustetaan.

Lisää tietoa aiheesta