Uutinen

Pääsihteeri: UNCTADin annettava toimia ruoka- ja rahoituskriiseissä

UNCTADin pääsihteeri Supachai Panitchpakdi haluaa, että järjestö työskentelee tiukemmin akuuttien ruoka- ja rahoituskriisien purkamiseksi. UNCTADin jäsenmaat ratkaisevat pääsihteerin toiveiden toteutumisen sunnuntaina 20. huhtikuuta alkavassa huippukokouksessa.
Pasi Nokelainen
20.4.2008
PASI NOKELAINEN080420pnokelainen_accraps.jpg

UNCTADin thaimaalainen pääsihteeri Supachai Panitchpakdi kertoi huippukokousodotuksistaan järjestöille 18.4.

ACCRA -- YK:n kehitys- ja kauppakonferenssi UNCTADin pääsihteerin Supachai Panitchpakdi mielestä UNCTAD ei voi seurata sivusta perushyödykkeiden kallistumista ja kansainvälisen talouden kriisiä. Panitchpakdi kertoi näkemyksistään vieraillessaan UNCTADin huippukokousta edeltäneessä järjestöfoorumissa perjantaina 18. huhtikuuta.

Panitchpakdi muistutti, että UNCTAD on esittänyt jo vuosien ajan huolensa rahoitusmarkkinoiden ja kansainvälisen talouden epätasapainosta. Viimeistään viime kuukausien tapahtumat kuitenkin osoittivat, ettei sen varoituksia ole kuunneltu. Panitchpakdi toivoikin, että järjestö voisi tehdä enemmän tällä sektorilla.

”Pidämme edelleen esillä ajatusta markkinoiden tiukemmasta kurista ja seurantamekanismeista, jotta vipurahasto- ja johdannaismarkkinoilla voitaisiin tarvittaessa ryhtyä monenväliin toimiin. Ne voivat luoda monenlaisia ongelmia, joita on vaikeaa seurata", Panitchpakdi totesi.

Ruoka- ja rahoituskriisit kytköksissä toisiinsa

UNCTADilla itsellään ei ole edes teoriassa keinoja puuttua rahoitus- ja valuuttamarkkinoihin, mutta se voisi tehdä aiheesta tutkimusta ja herätellä siitä keskustelua. Teollisuusmaat eivät kuitenkaan halua, että järjestö laajentaa toimintaansa tähän suuntaa.

Kehitysmaat ja kansalaisjärjestöt taas näkevät sen hyvin tärkeäksi. Niiden mielestä Maailmanpankilla ja Kansainvälisellä valuuttarahasto IMF:llä ei saa olla monopolia tutkimus- ja keskustelufoorumina, etenkin, kun ne ovat itse osallisina ongelmissa.

UNCTADin rooli kysymyksessä on auki. Se ratkeaa kokouksen loppuasiakirjasta, joka on samalla järjestön työsuunnitelma seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Asiakirjasta päätetään valtuuskuntien välisissä neuvotteluissa.

Panitchpakdi toivoikin diplomaattisesti saavansa jäsenkunnalta selvät ohjeet, miten roolin suhteen toimitaan.

Kansalaisjärjestöt muistuttivat pääsihteeriä siitä, kuinka kaksi erillisiltä vaikuttavaa akuuttia ongelmaa liittyvät toisiinsa: Rahoitusmarkkinoiden epävakaus on saanut sijoittajat siirtämään varojaan pois osakemarkkinoilta perushyödykkeisiin sijoittaviin rahastoihin ja muihin rahoitusinstrumentteihin. Se taas nostaa jo valmiiksi kalliiden elintarvikkeiden hintoja entisestään.

Toivelistalla rakenteellinen ratkaisu ruokakriisin

Ruuan hintakriisin Supachai Panitchpakdi näkee samalla tavalla kuin kansalaisjärjestöt. Hänen mielestään tällä hetkellä tarvitaan välitöntä ruoka-apua, mutta kysymykseen on haettava pidemmän tähtäimen ratkaisua. Ensiaskeleena kehitysmaiden tuotteiden markkinointia pitää parantaa ja kohdistaa enemmän kehitysapua maatalouteen, jota on laiminlyöty vuosikymmenien ajan.

“Lisäksi on pitkäntähtäimen prosessi varmistaa, ettei kauppapolitiikka estä maatalouden kehitystä. Aikaisemmin (kehitysmaiden) tuottajat eivät ole pystyneet kilpailemaan tuettujen tuontituotteiden kanssa, eivätkä tuottajat saa ansaitsemaansa korvausta edes nyt, korkeiden hintojen aikana”, Panitchpakdi arvioi.

Korkeista hinnoista kärsivät etenkin ruuan nettotuojamaat. Kansalaisjärjestöjen näkemyksiä pääsihteerille esitellyt Third World Network -järjestön johtaja Martin Khor kuitenkin muistutti, että vähiten kehittyneet eli LDC-maat ovat viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kuihtuneet elintarvikkeiden viejistä nettotuojiksi, etupäässä juuri kauppavääristymien vuoksi.

Panitchpakdi mainitsi kehitysmaiden G77-ryhmän esityksen, jonka mukaan UNCTADille annettaisiin mandaatti monivuotisen perushyödykeohjelman aloittamisesta. Hän kuitenkin varoitti liiasta optimismista, vaikka teollisuusmaiden vastustama esitys menisikin läpi. Panitchpakdin mukaan samankaltaisen ohjelman perustamisesta sovittiin jo neljä vuotta sitten UNCTADin edellisessä huippukokouksessa, mutta järjestöt rahoittajat – lähinnä teollisuusmaat – eivät ole antaneet rahaa hankkeelle.

“Toivon, että nyt perushyödyketilanne koetaan niin räikeäksi, että saamme selvän mandaatin tehdä tätä työtä”, Panitchpakdi totesi.

Lisää tietoa aiheesta