Uutinen

Paarma ja Ihalainen vetosivat kehitysyhteistyön puolesta

Juha Rekola
28.10.2000

Arkkipiispa ja SAK:n puheenjohtaja julkistivat SASKin solidaarisuuspäivillä Tampereella 28.10.2000 yhteisen vetoomuksen kehitysyhteistyön puolesta. Ohessa vetoomuksen teksti kokonaisuudessaan:

Vetoomus kehitysyhteistyön puolesta

Vetoamme kaikkiin päättäjiin ja vaikuttajiin sen puolesta, että luotaisiin uusi kansallinen konsensus kehitysyhteistyön lisäämisen puolesta. On saatava aikaan hallitus- ja oppositiorajat ylittävä, koko kansakuntamme yhteinen moraalinen ja poliittinen sitoumus kehitysyhteistyön asteittaisesta nostamisesta Yhdistyneiden kansakuntien suosittamalle tasolle.

Vetoamme Suomen hallitukseen, että hallitus pitäisi kiinni sitoumuksistaan ja omasta periaatepäätöksestään. Kehitysyhteistyömäärärahoja tulee lisätä vuosittain siten, että niiden osuus bruttokansantuotteesta lähtee tasaiseen nousuun. Samalla on huolehdittava kehitysyhteistyön laadun jatkuvasta parantamisesta.

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja demokratian perusarvoja ovat yhteiskunnan heikkojen ja vähäosaisten puolustaminen ja kaikkien ihmisten perusoikeuksien vaaliminen. Nämä arvot eivät koske vain omaa yhteiskuntaamme, vaan niiden tulee ohjata koko ihmiskunnan kehitystä. Tarvitaan maailmanlaajuista yhteisvastuuta perusoikeuksien takaamiseksi kaikille maapallomme ihmisille.

Tämän yhteisvastuun konkreettisena ilmentymänä on kehitysyhteistyö. Sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Viime vuosikymmenien taloudellinen kehitys on lisännyt yleistä vaurautta ja hyvinvointia, mutta suuri osa maapallon väestöstä on jäänyt tästä vaurastumisesta paitsi. Köyhyysrajan alapuolella elää edelleen puolitoista miljardia ihmistä. Nälkää näkeviä on lähes miljardi, suuri osa näistä lapsia.

Tätä suunnatonta inhimillistä kärsimystä ei poisteta vain kehitysyhteistyöllä, mutta ei myöskään ilman sitä. Kehitysyhteistyöllä vahvistetaan ennen kaikkea kehitysmaiden inhimillisiä voimavaroja, mikä on myönteisen sosiaalisen kehityksen perusedellytys. Vuosien myötä kehitysyhteistyötä on opittu tekemään entistä paremmin ja kehitysyhteistyön laatu on parantunut. Tarpeisiin nähden kehitysyhteistyötä tehdään kuitenkin yhä aivan liian vähän.

Kansainvälinen yhteisö on asettanut tavoitteekseen maailman köyhyyden puolittamisen vuoteen 2015 mennessä. Yhdistyneissä kansakunnissa on jo kauan sitten hyväksytty suositus, että teollisuusmaat nostaisivat kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Näihin tavoitteisiin on myös Suomi sitoutunut. Esimerkiksi periaatepäätöksessään vuodelta 1996 Suomen hallitus ilmoitti haluavansa nostaa kehitysyhteistyömäärärahat uudelleen 0,7 prosenttiin pitkällä aikavälillä. Viimeistään nyt on tullut aika muuttaa nämä sanalliset sitoumukset käytännön teoiksi.

Tampereella 28 lokakuuta 2000

Jukka Paarma     Lauri Ihalainen
Arkkipiispa      SAK:n puheenjohtaja