Uutinen

Pääkirjoitukset kehitysavun puolella - Aamulehti vastaan

Suomen lehdistö on pääkirjoituksissaan ottanut kantaa hallituksen aikomuksiin leikata kehitysyhteistyötä. Lehdet pitävät avun ennakoitavuutta tärkeänä ja penäävät suomelta luotettavuutta. Suurista lehdistä vain yksi seisoo leikkausten takana.
Esa Salminen
25.8.2009

"Viime vuosikymmenen lamassa velkaantuva Suomi lipesi lupauksistaan tukea kehitysmaita, ja siitä Suomi maailmalla yhä muistetaan. Ja taas laman ja velkaantumisen edessä Suomi on tinkimässä kansainväliselle yhteisölle antamastaan lupauksesta", kirjoitti Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 22 elokuuta.

Lehden linja kuvaa melko hyvin sitä, miten Suomen lehdistö suhtautuu pääkirjoituksissaan kehitysavun leikkauksiin, joita maan hallitus käsittelee budjettiriihessä 26. ja 27. elokuuta.

"Tässä kansainvälisessä maisemassa on merkitystä sillä, miten lupauksista pidetään kiinni. Sillä on merkitystä moraalisesti, kun köyhimpien kehitysmaiden ihmiset kärsivät taantumasta monin verroin meitä enemmän. Ja sillä on merkitystä, kun arvioidaan kenen sanaan voi luottaa", Hesari toteaa.

Myös laadulla väliä

Hufvudstadsbladet huomautti 20. elokuuta, että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen saa osittain syyttää itseään siitä, että rahakukkaron nyörit ovat tiukemmassa, sillä viime vuonna vain 78 prosenttia apurahoista käytettiin. Loput käytetään siirtyvinä varoina seuraavina vuosina, mutta lehden mukaan voi olla vaikeaa perustella lisärahan tarvetta, kun on ylijäämää taskussa.

Nykyisessä taloustilanteessa myöskään kehitysrahat eivät saa olla pyhiä, Hufvudstadsbladet kirjoittaa.

"Mutta näyttää kyyniseltä, että hallitus pitää tavoitetta kehitysavulle euroissa nousukaudella ja korostaa prosenttiosuutta kun bruttokansantulo laskee", HBL kirjoittaa. Lehden mukaan vaikuttaa siltä, että tuen tarkoitus hallitukselle on vain ylläpitää Suomen mainetta eikä saattaa euroja köyhille maille.

"Tärkeämpää kuin eurot ja prosentit on kuitenkin ennen kaikkea se, että kehitysyhteistyö on jatkuvaa ja ennakoitavaa", lehti linjaa.

Samoja sanoja käytti myös Helsingin Sanomat: "Kaikissa avun muodoissa uhkana on korruptio ja avun jakautuminen epäoikeudenmukaisesti. Vastaanottajamaan kannalta erityisen tärkeätä on, että apu on ennakoitavaa."

Talouskriisi sattuu kehitysmaihin

Lähes kaikki asiaa kommentoivat lehdet muistavat huomauttaa, että talouskriisi sattuu kovimmin köyhiin kehitysmaihin.

"Avun tarve ei ole vähentynyt ja humaanisuutta tarvitaan. Kaikkiaan kehitysyhteistyömäärärahat ovat hyvin pieni osa Suomen taloudesta, joten suurta leikkausta niihin ei ole syytä tehdä", linjasi Turun Sanomat 21. elokuuta.

Samaan tarttuu Aamulehti, joka kirjoitti 20. elokuuta, että "ruoka- ja ilmastokriisin lisäksi niiden (kehitysmaiden) vähäisetkin vientitulot ovat tyrehtyneet ja teollisuusmaiden investoinnit hyytyneet. Eikä tilannetta helpota sekään, että kehitysmaista leveämmän leivän perässä teollisuusmaihin muuttaneiden rahalähetykset ovat pienentyneet."

Aamulehti on kuitenkin lehdistä ainoa, jonka mielestä lopputulos on "nykyisessä talouskurimuksessa vähintäänkin kohtuullinen eikä siihen liittyviä järjestelyjä tarvitse maailmalla hävetä."

"Määrärahojen leikkauksesta huolimatta EU-maiden kehitysavun minimitavoite, 0,51 prosenttia bruttokansantuotteesta täyttyy kirkkaasti", lehti kirjoittaa.

"Pitkässä juoksussa ratkaisua voidaan pitää vähiten huonona. Tulevina vuosina Suomesta ei ole kehitysmaiden auttajaksi, jos se ei ensin saa kovaa maata omien jalkojensa alle. Jos kehitysavun leikkaaminen käy kansalaisten tunnon päälle, avustusjärjestöjen kanavat ovat auki ja kehitysmaita voi tukea myös omilla kulutusvalinnoilla."

Poliittisia viestejä

Poliittisista lehdistä Kepan verkkotoimituksen silmiin ovat kantautuneet Kansan Uutisten ja Suomenmaan pääkirjoitukset, joiden viestit ovat - luonnollisesti - muita lehtiä puoluepoliittisemmat.

"Eri vuosikymmenten porvarihallitukset noudattavat samanlaista politiikkaa. 1990-luvulla kehitysyhteistyöhön tehtiin 60 prosentin leikkaus. Nyt hallituksessa ovat kuitenkin mukana myös vihreät, joille juuri mikään ei ole enää pyhää. Onko edes kehitysyhteistyö?" kysyi Kansan Uutiset 19. elokuuta.

Keskustan äänenkannattajan Suomenmaan mukaan ylimääräistä elvytyspakettia ei pidä rahoittaa vähentämällä kehitysapuun suunnattuja varoja. Lehti kajoaisi mieluummin vaikkapa hyvätuloisten verotukseen ja kuuluttaa pääkirjoituksessaan 25. elokuuta, että Keskustan pitää vartioida kehitysavun tasoa.

"Erityisesti keskustalle työ kuuluu siksi, että Suomi sitoutui nostamaan kehitysapumäärärahojaan YK:n suosituksen tasolle Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana", lehti linjaa.

Suomenmaakin kiinnittää huomiota hallituksen tapaan kiinnittää huomioita prosenttiosuuteen nyt, kun bruttokansantulo laskee, ja pitää sitä "sopimattomana moraalisena keinotteluna".

Suomenmaa lähettää terveisiä omalle puolueelleen siteeraamalla puolueen perustajaa Santeri Alkiota.

"Älä unohda köyhän asiaa", lehti muistuttaa.

Lisää tietoa aiheesta