Luksusjahteja Lontoon keskustassa.
Kuva: Duncan Rawlinson Flickr

Oxfam: Rikkain kymmenys tuottaa puolet hiilidioksidista

Planeetan köyhempi puolisko tuottaa vain kymmenesosan päästöistä. Siksi rikkaiden maiden on oltava tiennäyttäjinä ilmastoneuvotteluissa.
Jukka Aronen
3.12.2015

Kaikki tietävät, että Kiina ja Yhdysvallat ovat kovia tupruttelemaan hiilidioksidia ilmakehään.

Mutta entäpä, jos päästöjä ei tarkasteltaisikaan maiden vaan yksilöiden kautta?

Brittiläinen kehitysjärjestö Oxfam julkisti eilen Extreme carbon Inequality -raportin hiilidioksipäästöjen jakautumisesta henkilövarallisuuden mukaan.

Raportin mukaan päästöjen jakautuminen näyttäisi noudattavan samaa jyrkkää vinoumaa kuin maailman varallisuudenkin jakautuminen.

Maailman vauraimpaan kymmenykseen kuuluvat tuottavat noin puolet hiilidioksipäästöistä, ja köyhin puolikas noin kymmenen prosenttia. Rikkaimman väestönosan keskimääräinen henkilökohtainen hiilijalanjälki on 11 kertaa korkeampi kuin köyhemmällä puoliskolla.

Jos rikkainta kymmenystä verrataan planeetan vähävaraisimpaan kymmenykseen, vauraiden hiilijalanjälki on peräti 60 kertaa suurempi, ja rikkaimmalla prosentilla luku on 175-kertainen.

Vauraiden maiden oltava tiennäyttäjinä

Oxfam muistuttaa, että vaikka suurten kehitysmaiden päästöt kasvavatkin ripeästi, teollisuusmaiden on yhä näytettävä tietä päästöleikkauksissa.

Esimerkiksi BRICS-maita (Brasilia, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) on raportin laatijoiden mukaan turha pitää suurimpana syyllisenä ilmastonmuutokseen, sillä ne valmistavat tavaroita muiden maiden kulutettavaksi.

Vaikka kehittyvät maat ovat vaurastuneet nopeasti, niissä asuva eliitti rasittaa ilmastoa usein vähemmän kuin rikkaiden maiden rikkaimmat, raportissa huomautetaan.

Oxfam on huolissaan myös miljardöörien toiminnasta, sillä Kööpenhaminan ja Pariisin ilmastokokousten välisenä aikana Forbesin upporikkaiden listalla olijoista yhä useampi on siirtynyt hakemaan taloudellista hyötyä fossiilisista polttoaineista. Vuonna 2010 heitä oli 54, ja nyt jo 88.

Pariisin kokouksen yksi suurimmista kiistakysymyksistä on, miten paljon köyhimmille ja haavoittuvimmille maille luvataan rahoitusta, jonka avulla ne voivat sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin ja hillitä päästöjään.

Oxfamin raportista uutisoi ensimmäisenä Maailma.net.