Uutinen

Ovatko järjestöjen pienhankkeet vanhentuneita?

Kahdenvälisen avun linjauksissa puhutaan siirtymisestä hankemuotoisesta kehitysyhteistyöstä kohti kokonaisvaltaisempaa sektoriajattelua, mutta sopivatko järjestöjen pienhankkeet kehitysyhteistyön uusiin trendeihin?
Janne Sivonen
20.5.2003

Kuva:vesipumppu (Kuvaaja: Janne_Sivonen

Sambian liikuntavammaisten järjestö ZNAPH on hankkinut kuvan vesipumpun Abilis-säätiön tuella. Pumpulla kastellaan liikuntavammaisten istuttamia appelsiinipuita, joiden tuotoilla on tarkoitus rahoittaa järjestön muita hankkeita.


Hankemuotoisen kehitysyhteistyön ongelmista on puhuttu pitkään. Jos köyhässä maassa toimii kymmeniä avunantajia satojen erillisten hankkeiden parissa, kehitysponnistelut jäävät hajanaisiksi. Projektien tulokset ovat jääneet niukoiksi ja niitä on moitittu rahoittajavetoisuudesta. Hyvätkin hankkeet ovat vaikutuksiltaan rajallisia ja luovat vain pieniä kehityksen saarekkeita ympärillä vellovaan köyhyyden mereen.

Kahdenvälisessä yhteistyössä uudeksi trendiksi on noussut sektoriapu. Suomi on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että kehitysyhteistyössä tuetaan jatkossa laajempia yhteiskunnan sektoreita: esimerkiksi koulutusta ei kehitetä rakentamalla yksittäisiä kouluja, vaan tukemalla yhteistyömaan koko opetussektoria. Avun vastaanottajan tehtäväksi jää itse määritellä, minkälaisia toimenpiteitä koulutuksen kohentaminen vaatii.

Äärimuodossaan uusi kokonaisvaltaisempi lähestymistapa tarkoittaa rahan ohjaamista suoraan avunsaajamaan budjettiin, jolloin avunsaajamaan vaaleilla valitut päättäjät voivat itse päättää maansa kehitysponnistelujen tärkeysjärjestyksestä.

Käytännössä Suomen kehitysyhteistyötä pyöritetään vielä hankemuodossa: esimerkiksi budjettitukeen kehitysapurahoistamme menee tällä hetkellä vain pari prosenttia. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että erillisten kehitysyhteistyöhankkeiden aika päättyy.

Järjestöhankkeet suuremmiksi?



Mitä kokonaisvaltaisuuteen pyrkivä lähestymistapa tarkoittaa järjestöjen työlle? Jos erilliset pienhankkeet menevät pois muodista, onko pienille järjestöille enää omaa roolia kehitysyhteistyössä?

Jo nyt suuntana tuntuu olevan suurempien järjestöjen ja suuremman kokoluokan toiminnan tukeminen. Järjestöjä on muun muassa rohkaistu muodostamaan useamman järjestön "klustereita", ja esimerkiksi pienet lähetysjärjestöt ovat jo lyöneet hynttyyt yhteen. Myös suurille järjestöille suunnattujen kehyssopimusten määrää on tarkoitus lisätä jo tämän vuoden aikana neljällä tai viidellä. Se merkitsee kehysjärjestöjen rahoitusosuuden kasvua 60