Uutinen

Ovatko alkuperäiskansat alkuperäisiä?

Nykyään puhutaan paljon alkuperäiskansojen oikeuksista, mutta millainen kansa on alkuperäinen? Arkiajattelussa alkuperäisyys liitetään kansan asuttamaan maa-alueeseen: esimerkiksi Kalaharin autiomaan khoisanit ovat alkuperäiskansaa, sillä he ovat asuneet alueellaan "alusta saakka".
Janne Sivonen
11.9.2002

Arkeologian professori Ari Siiriäinen pitää käsitettä vähintäänkin ongelmallisena. "Alkuperäiskansa on poliittisesti latautunut käsite. Termi pitää sisällään ajatuksen siitä, että jokin kansa voisi omistaa asuttamansa maa-alueen siksi, että he ovat alueen ensimmäisiä asukkaita", Siiriäinen toteaa.

Siiriäisen mukaan yksittäisen ihmisryhmän alkuperäisyyttä jollakin maa-alueella ei voida luotettavasti osoittaa. Esimerkiksi eteläistä Afrikkaa asuttavat bantut ovat Afrikkaan tunkeutuneisiin siirtomaaisäntiin verrattuna alueen alkuperäisiä asukkaita, mutta bantut ovat puolestaan syrjäyttäneet aikanaan tieltään "vielä alkuperäisempiä" kansoja, kuten esimerkiksi Lounais-Afrikan khoisanit. Ja joku on asunut samalla alueella myös ennen khoisaneja.

"Alkuperäiskansoina pidetyt ihmisryhmät ovat osa pitkää historiallista jatkumoa aivan samalla tavalla kuin ne kansat, joita ei pidetä alkuperäisinä. Kukaan ei voi sanoa, mikä ihmisryhmä on jollakin alueella se aivan ensimmäinen", Siiriäinen sanoo.

Myös termin jälkimmäinen osa, "kansa", on Siiriäisen mukaan kiistanalainen käsite. "Ei voida yksiselitteisesti sanoa, mistä asioista jokin yksittäinen ’kansa’ muodostuu. Erilaisia kriteereitä kuten kieli, verenperintö tai identiteetti voidaan kyllä luoda ja niitä mielivaltaisesti yhdistelemällä saadaan mistä tahansa ryhmästä ’kansa’. Esimerkiksi etninen saamelaisuus muodostui vasta siinä vaiheessa, kun ulkopuoliset määrittelivät saamelaiset erilliseksi ryhmäkseen."

Jos alkuperäiskansan käsite pitäisi laittaa pannaan, niin mitä tilalle? "Tällä hetkellä käytössä ei ole parempaakaan termiä", sanoo Siiriäinen. "Olisi kuitenkin poliittisesti rehellistä johdattaa alkuperäiskansoja tarkoittava termi jostakin muusta sanasta kuin ’alkuperäinen’. Oikeampaa olisi puhua esimerkiksi ’nykyistä valtaväestöä edeltävästä väestöstä’."

Monet alkuperäiskansojen edustajat ovat päätyneet aivan samanlaiseen määritelmään kuin Siiriäinen, vaikka itse sana onkin pidetty ennallaan. Esimerkiksi saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio on todennut, että alkuperäiskansa on tekninen määrittely, joka ei merkitse sitä, että joku ryhmä olisi ensimmäinen jollakin alueella. Hänen mukaansa alkuperäiskansa on jonkin valtion alueella asuva ryhmä, jonka kulttuuri poikkeaa hallitsevasta ryhmästä. Alkuperäiskansa elää valtiossa, jonka hallinto rakentuu toisen kulttuurin pohjalle.

Valtiottomia kansoja on kutsuttu toisinaan myös neljänneksi maailmaksi. Niitä onkin melkoisesti: maailmassa on vajaat parisataa valtiota ja niissä asuu tuhansia kieleltään, kulttuuriltaan ja identiteetiltään muista erottautuvia ihmisryhmiä.

Usein painotetaan myös sitä, että kansa itse pitää itseään alkuperäiskansana. Väljimmillään määriteltynä alkuperäiskansoiksi voidaan laskea ne ihmisryhmät, jotka ovat perineet tietynlaisen elämäntavan: alkuperäiskansaan kuuluva ihminen käsittää itsensä yhdeksi ekosysteemin osaksi ja hänen kulttuurinsa sopeutuu luonnon tuotantokykyyn siten, että ekologinen tasapaino säilyy. Siksi usein ajatellaan, että juuri alkuperäiskansojen kulttuuritraditio voi opettaa meille, kuinka elää sopusoinnussa luonnon kanssa.

Arkeologi Siiriäisen mukaan alkuperäiskansat eivät ole muita ekologisempia. "Kyse on vain mittakaavaerosta: alkuperäiskansoiksi kutsutut ihmisryhmät kuluttavat luontoa siinä kuin muutkin - joskus jopa asumiskelvottomaan kuntoon. Mutta kun ihmisiä on vähän ja teknologia on yksinkertaista, luonnon kuluttaminen ei ole niin tehokasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että alkuperäiskansat ’ymmärtäisivät luontoa’ tai ’olisivat yhtä luonnon kanssa’ - moiset väitteet saavat tutkijan niskakarvat pystyyn."

Alkuperäiskansan määritteleminen ei ole pelkkää saivartelua, sillä alkuperäiskansat ovat vaatineet itselleen asemansa perusteella erilaisia oikeuksia. Kansainvälinen työjärjestö ILO edellyttää alkuperäiskansoja koskevassa sopimuksessaan, että alkuperäiskansojen oikeudet esimerkiksi maahan, veteen ja perinteisiin elinkeinoihin turvataan.

Suomessa sopimusta ei ole voitu vielä ratifioida, sillä saamelaisten maaoikeuskysymys on ratkaisematta. Oikeusministeirössä on valmisteltu lakiehdotusta, jonka mukaan valtion omistuksessa olevien saamelaisalueiden käyttöä ohjaamaan perustettaisiin neuvottelukunta. Siinä olisi mukana saamelaiskäräjien ja muun paikallisen väestön edustus.

Myös kansainvälisissä sopimuksissa alkuperäiskansan käsite on irroitettu alkuperäisyyteen viittaavasta arkimerkityksestään. ILO:n yleissopimuksessa alkuperäiskansaksi määritellään sellaiset kansat, joiden esi-isät ovat asuneet alueella ennen sen valloitusta tai nykyaikaisten valtionrajojen muodostumista. Lisäksi alkuperäiskansat ovat ILOn mukaan säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa.

Suomen saamelaisten keskusjärjestön puheenjohtaja Maria Sofia Aikio katsoo, että alkuperäiskansan ja saamelaisuuden määritelmiä tarvitaan vain hallintoa varten. "Tavallinen ihminen ei tarvitse määritelmiä. Hän tietää sukunsa, tuntee lähipiirinsä ihmiset ja tietää, kuka kuuluu mihinkin ryhmään", toteaa Aikio.