Uutinen

Onko pieni kaunista kehitysyhteistyössä?

Suurin osa Kepan jäsenistä on pieniä, alle 500 jäsenen järjestöjä, joiden toimintaa luonnehtii vapaaehtoisuus. Näiden järjestöjen hankkeet ovat usein pienimuotoisia, esimerkiksi terveyskeskusten rakentamista, kyläyhteisöjen tukemista tai lyhytkestoisia koulutushankkeita. ulkoministeriön hanketuki on näille hankkeille elintärkeää.
Antti Turakka
2.1.2006

Jaana ja lapset
Pienet järjestöt ovat ilmaisseet huolensa viime vuosina käydystä keskustelusta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön laadun parantamisesta ja ehdotuksista pienten projektien korvaamisesta poliittisella vaikuttamisella ja etelän kansalaisyhteiskuntien tukemisella. Nähdäänkö pienimuotoinen hanketoiminta puuhasteluna, josta niin ulkoministeriö kuin Kepakin haluaisivat päästä eroon?

Henkilökohtaiset suhteet

Pienten järjestöjen hankkeet perustuvat usein henkilökohtaisiin kontakteihin. Ne tarjoavat mahdollisuuden tavallisten pohjoisen ja etelän ihmisten kohtaamiseen ja tällä tavalla suhteiden tasa-arvoistamiseen ruohonjuuritasolla. Viime vuosina on pienissäkin hankkeissa yleistynyt tapa kutsua kumppaneita vierailulle Suomeen. Hankkeissa saatujen kokemusten hyödyntäminen kansainvälisyyskasvatuksessa kotimaassa on myös yksi pienten järjestöjen vahvuuksista.

Henkilökohtaisten kontaktien tärkeys aiheuttaa toisaalta myös ongelmia. Jos hankehallinto Suomessa on yhden ihmisen käsissä, hankkeen edistyminen myös etelässä pysähtyy, mikäli kyseinen henkilö ei yhtäkkiä pysty hoitamaan hankeasioita.

Pienten järjestöjen toiminnassa huolenaiheena on usein se, mistä saada uusia vapaaehtoisia ottamaan vastuuta hankkeista. Toisaalta monet nuoret ja uudet järjestöjen jäsenet kokevat, ettei heidän panostaan ja ajatuksiaan oteta vastaan, vaan vanhat vastuuhenkilöt pitävät tiukasti kiinni hankkeista ja vanhoista toimintatavoista.

Hanketyöstä poliittiseen vaikuttamiseen

Viime aikoina on käyty keskustelua siirtymisestä kansalaisjärjestöjen eteläsuhteissa hanketyöstä poliittiseen vaikuttamiseen. Puhe WTO:sta, Helsinki-prosessista tai Tobinin verosta on kuitenkin monille pienten järjestöjen toimijoille vierasta. Poliittisen vaikuttamisen ajatellaan sen sijaan tapahtuvan ruohonjuuritasolla. Hankkeet vaikuttavat niiden piirissä oleviin yksilöihin ja yhteisöihin ja muuttavat mahdollisesti paikallisia valta-rakenteita. Jos esimerkiksi yhdessä kaupungissa saadaan vammaisten koulua tukemalla kytemään ajatus siitä, että vammaisillakin on oikeus koulutukseen ja osallistumiseen, on vaikuttamistyö tuottanut tulosta.

Merkittävä osa pienten järjestön vaikuttamistyöstä tehdään Suomessa. Kansainvälisyyskasvatus ja omista hankkeista tiedottaminen nähdään omanlaisenaan poliittisena vaikuttamisena.

Pienillä hankkeilla on merkitystä

Kysymys kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön muutoksista on haaste Kepalle. Painottamalla hanketyön muuttamista poliittiseksi vaikuttamiseksi Kepalla on vaara suhteessaan pieniin järjestöihin syyllistyä itse samantapaiseen paternalismiin, jota se vastustaa etelän ja pohjoisen yhteistyössä. Toisaalta pienten järjestöjen hankkeiden ongelmiin pitää etsiä ratkaisuja. Kepan järjestämä koulutus onkin antanut järjestötoimijoille eväitä mm. paikallistiedon hankinnan ja hankkeen taloushallinnon kehittämiseen.

Vaikka kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä yleisesti kannatettaisiinkin siirtymistä kohti poliittista vaikuttamista, on pienimuotoinen hanketyö osa suomalaisen kehitysmaa-aktivismin monimuotoisuutta. Koulujen rakentaminen, orpojen tukeminen ja pienet koulutushankkeet eivät ehkä muuta epätasa-arvoisia rakenteita, mutta lyhyellä aikavälillä ne parantavat monien yksittäisten ihmisten elämänlaatua.

Teksti perustuu tutkija Tiina Kontisen Suomi ja köyhdytetyt -kirjaan laatimaan artikkeliin.