Kiina johtaa nousevien talouksien joukkoa.
Kuva:
iStockphoto
Uutistausta

Onko nousevien talouksien kuherruskuukausi ohi?

Nousevien talouksien osuus maailman tuotannosta kasvoi vuosikymmenessä reilusta kolmanneksesta yli 50 prosenttiin. Nyt kasvu näyttää hidastuvan, ja ensimmäinen vaihe uusien jättiläisten nousussa päättyy. Paljon lepää Kiinan varassa, asiantuntijat arvioivat.
Sanna Jäppinen
5.8.2013

Nousevat taloudet, etunenässä Brics-maat eli Kiina, Intia, Brasilia, Venäjä ja Etelä-Afrikka, ovat toimineet maailmantalouden vetureina koko 2000-luvun. Eniten ja pisimpään talouttaan on kasvattanut Kiina, jossa on totuttu jo kolmen vuosikymmen ajan noin 10 prosentin vuotuiseen talouskasvuun.

Tälle vuodelle Kiinan virallinen kasvutavoite on 7,5 prosenttia – ja senkin saavuttamisessa on tekemistä, The Economist -lehti kirjoittaa. Samansuuntaista laskua on odotettavissa myös esimerkiksi Intiassa, jossa kasvun arvioidaan jäävän viiteen prosenttiin, sekä Brasiliassa ja Venäjällä, joissa kasvuennuste on vain noin 2,5 prosenttia.

”Seuraavan vuosikymmenen aikana nousevat taloudet tulevat edelleen kasvamaan, mutta tasaisemmalla tahdilla”, lehti arvioi.

Vanhojen valtiaiden kriisit vaikuttavat

Maailmantalouden uusien jättiläisten nousukiidon tasoittumista käsittelee myös tunnettu yhdysvaltalaisekonomisti Nouriel Roubini artikkelissaan Slate-uutissivustolla. Kriittisistä näkemyksistään tunnettu Roubini on saanut mediassa lempinimen Doctor Doom.

Roubinin mukaan kasvun hidastumiseen löytyy useita selittäviä tekijöitä. Yksi on nousevien talouksien markkinoiden ylikuumeneminen vuosina 2010–2011, minkä seuraukset, kuten inflaatio, ovat johtaneet tiukempaan finanssipolitiikkaan. Inflaation lisäksi mailla on muitakin heikkouksia, kuten alhaiset verotulot ja talouden epävakaus, Roubini arvioi.

Hänen mukaansa liian moni maa pelaa nyt riskillä: velkaa on enemmän kuin pääomaa, lainat ovat pikemmin lyhyt- kuin pitkäaikaisia ja lainaraha on useammin ulkomailta kuin kotimaasta.

Roubini painottaa myös sitä, että nousevat taloudet eivät enää pysty jatkamaan hurjaa kasvuaan välittämättä muun maailman ongelmista: euroalueen kriisistä, Japanin taantumasta ja Yhdysvaltain hitaasta talouskasvusta. Ongelmat heijastuvat yhä selvemmin myös nouseviiin talouksiin kaupan, investointien ja muun rahaliikenteen kautta.

Kiinan avulla ylös – tai alas

The Economistin mukaan ennenkin on nähty joidenkin köyhien valtioiden hurjaa talouskasvua, mutta nopeaa nousua on yleensä seurannut myös nopea pudotus. Brics-maiden kohdalla ennusmerkit eivät kuitenkaan viittaa tähän. Yksinkertaisin selitys on Kiina, jonka vahvuus pitää muutkin nousevat taloudet pinnalla, vaikka kasvu sielläkin väistämättä hiipuu, muun muassa väestön ikääntymisen ja työvoiman vähenemisen myötä.

Kiina on matkalla kohti entistä tasapainoisempaa, kuluttajakeskeistä talousmallia aiemman sijoitusjohtoisen mallin sijaan – ja maan keskushallinnolla on rahaa elvyttää taloutta, jos tarvetta ilmenee, lehti arvioi.

Roubinikin painottaa Kiinan roolia, mutta hänen visionsa on pessimistisempi. Hänen mukaansa Kiinan talousmallia voi vieläkin parhaiten kuvata "epävakaaksi, epätasapainoiseksi, koordinoimattomaksi ja kestämättömäksi", ja maata saattaa uhata lähivuosina paha talouskriisi.

Huonot ajat Kiinassa vaikuttaisivat vahvasti erityisesti maihin, joihin talous lepää raaka-aineiden ja luonnovarojen viennin varassa, näiden joukossa Brics-maat Brasilia, Venäjä ja Etelä-Afrikka.

Roubinin mukaan ajat ovat muutenkin kääntymässä epäsuotuisampaan suuntaan raaka-aineiden viejien kannalta, sillä investointeja tehdään yhä enemmän esimerkiksi energiaa säästävien teknologioiden kehittämiseksi.

Poliittiset uudistukset avainasemassa

The Economist toteaa, että Brics-maiden kasvun hiipuessa niiden rinnalle on odotettavissa lähivuosina yhä laajempi joukko maita, joissa talous tulee kasvamaan, vaikkakin melko maltillisesti. Näitä lähitulevaisuuden nousijoita ovat esimerkiksi Thaimaa ja Indonesia.

Kaikissa nousevissa talouksissa suurin haaste tulee olemaan päättäjien kyky tehdä kestävän kasvun edellyttämiä poliittisia uudistuksia. Lehden mukaan Kiinassa uudistusten tarve on nähty selkeimmin, ja siellä politiikan suuntaa on jo muutettu. Kehnoimmassa jamassa on Putinin Venäjä, joka on vahvasti riippuvainen raaka-aineiden, kuten maakaasun, viennistä ja jossa on vallalla korruptoituneen eliitin johtama kleptokratia.

Intian ja Brasilian suurena haasteena on puolestaan vastata uudistuksilla kasvavan keskiluokan tarpeisiin. Turhautumisesta on jo saatu esimakua väkijoukkojen marssittua kesäkuussa Brasilian suurimpien kaupunkien kaduilla vaatimassa hallitukselta huomattavia parannuksia peruspalveluihin.