Tinan tuotantoon liittyvää kirjanpitoa Ruandassa.
Kuva:
Sasha Lezhnev
Enoughproject.org
Uutistausta

Onko monikansallisten yritysten valvonta kiristymässä?

Yhdysvaltalaisten kaivannaisalan yritysten on lähivuosina raportoitava voittonsa ja veronsa kehitysmaissa. Myös EU:n parlamentti haluaisi tiukentaa suurimpien yritysten valvontaa.
Jukka Aronen
21.12.2015

Ranskan parlamentissa nähtiin viime viikolla erikoinen näytelmä.

Parlamentti oli äänestämässä laista, joka pakottaisi kaikki suuret Ranskassa päämajaansa pitävät monikansalliset yritykset raportoimaan maakohtaisesti tulonsa ja veronsa. Voimaan astuttuaan laki jarruttaisi esimerkiksi firmojen harjoittamaa voittojen siirtämistä köyhimmistä maista alhaisen veroasteen maihin.

Keskiviikon vastaisena yönä klo 00.30 mahdoton näytti muuttuvan mahdolliseksi. Laki hyväksyttiin muutaman äänen enemmistöllä.

Sitten seurasi jotain odottamatonta.

Hallituksella oli taskussaan toinen esitys, lisäys alkuperäiseen lakiin, joka käytännössä vesittää lain voiman.

Osa kansanedustajista oli jo ehtinyt poistua yön selkään, kun hallitus haki takaisin lakia vastustaneita edustajia. Tunnin päästä äänestettiin uudelleen, ja tällä kertaa voittajaksi nousi anti-esitys, joka kumoaa maakohtaisen raportoinnin.

EU-parlamentti vaatii maakohtaista raportointia

"Kuinka pelottava Ranskassa kaavaillun lain pitääkään joidenkin silmissä olla, kun se saa aikaan tällaisen reaktion hallituksessa, joka pitää itseään avoimuuden puolestapuhujana?" kysyy suuryritysten toimintaa seuraavaa CCFD - Terre Solidaire -järjestöä edustava Lucie Watrinet sähköpostitse.

Mutta joitain positiivisia edistysaskeleita suuryritysten valvonnassa on otettu, Watrinet jatkaa, ja ensi vuonna ratkeaa, miten suuria hyppäyksiä esimerkiksi EU:ssa tullaan näkemään.

EU:n parlamentti otti viime viikolla tiukasti kantaa maakohtaisen raportoinnin puolesta. Se päätti suurella äänten enemmistöllä lähettää komissiolle lakiehdotuksen, jossa puolletaan maakohtaisen raportoinnin käyttöönottoa. Kyseessä on jo neljäs kerta, kun parlamentti vaatii raportointia.

Komission on vastattava esitykseen kolmen kuukauden sisällä, ja jos se päättää hylätä ehdotuksen, sen on perusteltava päätöksensä kohta kohdalta. Yksi suurimmista kysymyksistä on, valitaanko linjaksi julkinen raportointi vai riittääkö komissiolle ja jäsenmaille se, että raportit annetaan verottajalle.

Eroon hyvävelisopimuksista

EU-parlamentti ei halua pelkästään maakohtaista raportointia, vaan se haluaa puuttua suuryritysten valvontaan paljon nykyistä laajemmin.

"Haluamme julkisiksi erilaiset (hallitusten ja suuryritysten välillä solmitut) hyvävelisopimukset", sanoi toinen EU-parlamentin esityksen laatijoista Anneliese Dodds lehdistötilaisuudessa.

"Haluamme myös eroon tilanteesta, jossa veropolitiikka ja verotuksen kohteet vaihtelevat suuresti maittain (EU:n sisällä), mikä mahdollistaa sen, että monikansalliset yritykset voivat nokittaa maita vastakkain."

"Ja meidän tulee lopettaa nykyinen farssimainen tilanne, jossa veroparatiiseihin rekisteröityneet yritykset voivat hyötyä Euroopan eduista. Esimerkiksi omassa kotimaassani (Britanniassa) veroparatiisifirmat voivat nostaa EU:n maataloustukea, koska omistavat maata Britannian maaseudulla. Meistä se on naurettavaa", Dodds sanoi.

Komissio valmistelee jo direktiiviä verovälttelyn kitkemiseksi, mutta kukaan ei tiedä, mitä osia parlamentin suosituksista se aikoo ottaa mukaan lopulliseen esitykseensä.

Yhdysvalloissa läpimurto

Samaan aikaan kun EU-komissio ja jäsenmaat pohtivat kantaansa EU-parlamentin uusiin esityksiin, Yhdysvalloissa ollaan piakkoin siirtymässä nykyistä tiukempaan seulaan kaivannaisalan yritysten suhteen.

Vuonna 2012 yhdysvaltalaista kaivannaisteollisuutta valvovaan Dodd-Frank-lakiin tehtiin lisäys, joka pakottaa yritykset ilmoittamaan julkisesti esimerkiksi afrikkalaisille valtioille suorittamansa maksut.

Yhdysvaltain öljy-yritysten edunvalvoja API vei kuitenkin lakiehdotuksen oikeuteen, ja vasta toissa viikolla selvisi, että ehdotusta ei kumota vaan se astunee voimaan vuoden 2018 alusta. Avoimen linjan voittoa siivitti Oxfam America, joka oli haastanut viivytystä tavoitelleen APIn oikeuteen.

Parin vuoden päästä yhdysvaltalaisten yritysten - kuten ExxonMobilin ja Chevronin - on raportoitava vuositasolla sekä käyttämiensä raaka-aineiden alkuperä että köyhissä maissa tapahtuva rahaliikenne. Tämä antaa esimerkiksi öljy- ja kaivosyrityksiä valvoville kansainvälisille ja paikallisille järjestöille uudenlaisen työkalun seurata firmojen siirtohinnoittelua ja salaisia verosopimuksia.

EU seuraa Yhdysvaltoja?

Myös EU:lla on oma, Dodd-Frankia muistuttava mutta suppeampi direktiivinsä, joka pakottaa kaivosalan yritykset julkistamaan voittonsa ja verotietonsa, mutta ei antamaan tietoa mineraalien alkuperästä. Ensimmäiset raportit julkaistaan ensi vuonna.

Euroopan parlamentti ehdotti viime keväänä sitovaa sääntelyä myös elektroniikkateollisuudessa käytettyjen mineraalien tuonnin valvomiseksi.

Direktiivistä käydään yhä neuvotteluja parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken. Jos sääntely toteutuu, se velvoittaa EU-markkinoilla toimivat yritykset valvomaan, ettei niiden toimitusketjussa tapahdu ihmisoikeusloukkauksia.

Jäsenmaat jarruttelevat

Kun Yhdysvallat tiukentaa linjaansa ja EU-parlamenttikin haluaa lisää kontrollia, voidaanko sanoa, että monikansallisten yritysten valvonta kiristyy maailmassa lähivuosina?

"On liian aikaista sanoa, että monikansallisten valvonta olisi tehostumassa, paitsi osittain kaivosalan osalta", arvelee kehitysrahoitusta seuraavan Eurodad-järjestön asiantuntija Lotta Staffans.

"Paljon on liikehdintää parempaan suuntaan, mutta jos konfliktimineraaliehdotus ei menekään läpi eikä veroraporteista tehdä julkisia EU:ssa, niin ei olla vielä päästy kovinkaan pitkälle."

"Vuosi 2016 osoittaa, ovatko EU:n jäsenvaltiot valmiita vaatimaan yrityksiltä läpinäkyvyyttä. Parlamentti on tehnyt hyviä ehdotuksia, mutta nyt tarvitaan komission ja etenkin jasenmaiden tuki."

"Jäsenmaat, Suomi mukaanluettuna, ovat suurimpia änkyröitä näissä kysymyksissä", Staffans sanoo.