Britannian kehitysapuviraston Somalian-johtaja Joanna Reid tutustumassa Somalian turvallisuutta lisääviin kehitysyhteistyöhankkeisiin Baidoassa vuonna 2013.
Kuva:
Mahamud Hassan
Flickr
Uutistausta

Onko kehitysavusta tulossa osa turvallisuuspolitiikkaa?

Britannian kehitysyhteistyö alkaa avoimesti palvella maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Myös muualla Euroopassa kikkaillaan apukirjauksilla.
Jukka Aronen
9.12.2015

Eurooppalaisessa kehitysyhteistyössä kytee suuri muutos.

Hallitukset kaavailevat kehitysapua käytettäväksi terrorisminvastaiseen kamppailuun. Pakolaiskuluiksi kirjattu kehitysyhteistyö vie varoja köyhimmiltä afrikkalaisilta. Kansalaiset vaativat lisää rahaa Afrikan ja Lähi-idän pakolaisleireille, jotta pakolaisia tulisi vähemmän.

Onko kehitysyhteistyöstä tulossa turvallisuuspolitiikan keppihevonen?

Viime perjantaina Helsingissä puhuneen kansainvälisesti tunnetun kehitys- ja verotutkijan Mick Mooren mukaan juuri näin on tapahtumassa.

"Viimeisten 20-30 vuoden aikana olemme antaneet paljon apua, joka on ollut sidottuna avoimuuteen, hyvään hallintoon ja demokratiaan. Lähtökohtaisesti olemme avustaneet epäitsekkäistä syistä."

"Nyt olemme siirtymässä tilanteeseen, jossa annamme apua, jotta se parantaisi omaa turvallisuuttamme", Moore selittää.

Britannian "itsekäs" linja

Mooren kotimaassa Britanniassa muutos on ollut selkeästi havaittavissa.

Marraskuussa julkistettu vuoden 2016 kehitysapubudjetti on monessa mielessä mullistava.

Brittiläisen kehitysyhteistyön painopiste siirtyy mediasta tuttuihin haasteisiin, kuten siirtolaisuuteen, tarttuviin tauteihin, terrorismiin ja ilmastonmuutokseen. Teemavalintaa on pitkälti ohjannut Britannian oman kansainvälisen aseman turvaaminen.

Global Justice Now -järjestön Alex Scrivener analysoi Guardianin sivuilla, että brittiapua tullaan tästedes jakamaan useamman ministeriön kautta ja sen yhtenä julkilausuttuna päätarkoituksena on palvella kansallista turvallisuutta ja ulkopolitiikkaa. Uudessa strategiassa mainitaan sana "turvallisuus" 32 kertaa, mutta esimerkiksi sanaa "epätasa-arvo" ei löydy lainkaan.

Kansalaisjärjestöt ovat vuosia kamppailleet avun kohdistamiseksi äärimmäisen köyhyyden vähentämiseen ja taloudellisen epätasa-arvon tasoittamiseen, ja Britannian valtio on ollut pääosin samoilla linjoilla. Nyt tuo maine on vaakalaudalla, kirjoittaa brittiläisen ODI-ajatushautomon Nilima Gulrajani.

Britannian antama esimerkki on merkittävä, sillä maa on maailman toiseksi suurin avunantaja - sen edellä on ainoastaan Yhdysvallat. Viime vuonna britit antoivat kehitysyhteistyöhön liki 20 miljardia dollaria.

Ruotsi harkitsi syviä leikkauksia

Myös Ruotsissa pohdittiin avun rajua uudelleensuuntamista syksyn aikana. Syynä olivat kasvaneet pakolaismenot. Hallitus tutki vaihtoehtoa, joka toteutuessaan olisi leikannut peräti 60 prosenttia perinteisestä kehitysyhteistyöstä.

Ruotsalaiset päättivät kuitenkin marraskuun lopulla, että äkisti lisääntyneitä pakolaiskustannuksia ei toistaiseksi oteta kehitysyhteistyövaroista.

Uuden päätöksen mukaan kuluvan vuoden "ylimääräiset" pakolaiskustannukset katetaan 1,19 miljardin euron lisäbudjetilla, josta suurin osa ohjataan kunnille, kertoo Development Today -lehti.

Aiemmin kirjatut, "ennalta tiedossa olleet" pakolaiskulut vievät tänä vuonna noin 19 prosenttia Ruotsin kehitysyhteistöbudjetista.

Ensi vuoden osuutta on vaikea ennustaa, mutta synkimmissä kaavailuissa puhutaan 30 prosentista, mikä saattaisi merkitä myös perinteisen avun vähentämistä viimeistään vuoden 2016 syksyn budjettiriihessä.

Tanska ja Suomi leikkaavat

Ruotsin harkitsemaa pakolaiskuluilla perusteltua suurleikkausta ei ole toistaiseksi nähty vielä missään, mutta paineet siihen suuntaan kasvavat.

Kenties lähimmäksi on päässyt Tanska, joka vähentää ensi vuonna kehitysyhteistyöstään 130 miljoonaa euroa eli noin kuudesosan. Jatkossa maa antaa perinteiseen kehitysyhteistyöhön enää noin 0,48 prosenttia bruttokansantulostaan, ja yhdessä pakolaiskulujen kanssa potti kohoaa juuri ja juuri yli YK:ssa sovitun vähimmäistason eli 0,7 prosentin.

Suomi leikkaa ensi vuonna jättimäiset 330 miljoonaa perinteisestä kehitysyhteistyöstä, mutta leikkauksista oli päätetty jo ennen pakolaiskriisiä, eikä ainakaan toistaiseksi ylimääräisiä pakolaiskustannuksia ole haluttu maksattaa jo kertaalleen supistetusta kehitysapubudjetista.

Vuoden 2016 kehitysyhteistyöbudjettiimme on varattu noin 76 miljoonaa euroa pakolaiskustannuksille. Ne vievät noin 11 prosenttia kaikesta kehitysavusta.

Espanja, Malta ja Unkari kikkailevat

Vaikka ensi vuoden budjetit on jo julkistettu, kehitysaputilanne tulee vielä todennäköisesti muuttumaan, etenkin kun viimeaikoina on nähty monenlaisia eurooppalaisia kehitysapukikkoja.

Toissa viikolla julkaistussa AidWatch-raportissa kerrotaan, kuinka esimerkiksi Espanja kirjasi viime vuonna "avuksi" siirtolaisten liikkumista ulkomailla estävien turvajoukkojensa menot.

Malta puolestaan käytti puolet "kehitysyhteistyöstään" pakolaisten "hot spot" -keskuksiin. Eikä Unkarissakaan pelata sääntöjen mukaan: maa ei erottele ensimmäisen vuoden ja sitä seuraavien vuosien pakolaiskuluja toisistaan vaan kirjaa ne kaikki kehitysavuksi vastoin OECD:n yhden vuoden sääntöä.

AidWatch-raportin laatinut eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Concord suosittelee, että kehitysavuksi laskettaisiin vain ja ainoastaan varoja, jotka aidosti hyödyttävät kehitysmaita. Pakolaiskustannukset eivät kaikissa tilanteissa täytä tätä kriteeriä, etenkään pitkällä aikavälillä.

AidWatch on myös huolissaan siitä, että avun painopisteen siirtyminen kotimaisiin pakolais- ja turvakuluihin tekee eurooppalaisista maista yhä selkeämmin oman apunsa suurimpia vastaanottajia.

Kansalliset intressit huomioon?

Monessa maassa puhutaan myös kehitysyhteistyön uudelleensuuntamisesta niin, että sillä voidaan vaikuttaa paremmin pakolaiskriisin syihin. Britannia ja monet muut maat ovat ensi vuonna suuntaamassa enemmän apua Syyriaan ja muihin konfliktipesäkkeisiin.

Kehitys- ja verotutkija Mick Moore "ei täysin vastusta ajatusta", että apua käytetään kansallisen turvallisuuden parantamiseksi.

"Jos Euroopassa halutaan, että kehitysavulla on suuren yleisön tuki, sen pitäisikin heijastaa nykyistä voimakkaammin yleistä mielipidettä."

"Ja jos voimme aukottomasti sanoa, että apu parantaa turvaamme, ehkä se asettaa avun tukevammalle poliittiselle pohjalle."

ODIn tutkijat ottavat astetta kriittisemmän äänenpainon. He muistuttavat, että avun painopiste ei saisi suuremmin siirtyä maailman köyhimmistä keskituloisiin - vain siksi, että se sattuu hyödyttämään avunantajia.

Britannia haluaa kuitenkin avata keskustelun eurooppalaisten kumppaniensa kanssa, jotta koko "kehitysyhteistyö" määriteltäisiin uudelleen.

Alex Scrivenerin mukaan brittien pyrkimyksenä on muuttaa eurooppalainen kehityspolitiikka sellaiseksi, että se ottaisi nykyistä paremmin avunantajan kansalliset intressit huomioon.

OECD:n kehitysapukomitea kokoontuu seuraavan kerran tammi-helmikuussa. Suurella todennäköisyydellä kokouksen agendalla tulee silloin olemaan myös kehitysyhteistyö-käsitteen laajentaminen.