Uutinen

Oikeustemppu avasi Ortegalle oven uuteen kauteen

Nicaraguan presidentti Daniel Ortega sai mahdollisuuden uudelleenvalintaan korkeimman oikeuden poistettua perustuslaista peräkkäisten kausien rajoituksen.
Toni Sandell
22.10.2009
TONI SANDELL
Daniel Ortegan vaalimainos-seinämaalaus (Kuva: Toni Sandell)

"Komentajamme Daniel Ortega valitaan uudelleen presidentiksi vuonna 2012, ja niin myös 2017", toitottivat valtapuolueelle uskolliset radiokanavat sen jälkeen, kun maan korkein oikeus 19. lokakuuta korjasi perustuslakia ja antoi presidentille ja kuntien pormestareille mahdollisuuden asettua uudelleen ehdolle. Samalla kadut täyttyivät valtion työntekijöistä, jotka valtapuolue lähetti puolustamaan korkeimman oikeuden päätöstä.

Nicaraguassa oli jo kuukausien ajan veikkailtu, onko sandinisteilla maan parlamentissa riittävä kahden kolmasosan tuki perustuslain muutokseen ja Ortegan uuteen ehdokkuuteen. Sitä ei lopulta löytynyt, joten puolue päätti käyttää käsikassarana oikeuslaitosta.

Korkeimman oikeuden varapuheenjohtaja Rafael Solis vilautteli mahdollisuutta jo muutama viikko sitten, kun hän sanoi, että olisi epäperustuslaillista kieltää uudelleenvalinta. Hän viittasi Costa Ricaan, jossa korkein oikeus päätti vuonna 2003, että presidentin jatkokausi nojaa perustuslain kohtaan oikeudesta valita ja tulla valituksi.

Uudelleenvalinta tasa-arvokysymys

Ortega oli ilmoittanut aikeensa uudelleenvalintaan jo sandinistien vallankumouksen 30-vuotisjuhlassa heinäkuussa. "Jos aiomme olla reiluja ja tasa-arvoisia, olkoon oikeus uudelleenvalintaan mahdollista kaikille ja kansa äänellään palkitsee tai rankaisee", hän sanoi tuolloin.

Korkein oikeus perustelee päätöstä sillä, että perustuslain mukaan kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä. Tämä sotii oikeuden mukaan sen kanssa, että presidentti ja pormestarit eivät saa asettua uudelleen ehdolle.

Nyt perustuslakia muutettiin kuitenkin käyttämällä menettelyä, joka mahdollistaa perustuslain kanssa ristiriidassa olevien lainkohtien korjaamisen – ei itse perustuslain muuttamista, mikä on parlamentin tehtävä.

Nicaragualaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimen Coordinadora Civilin puhemies Luisa Molina luonnehti tilannetta vaaralliseksi. "Perustuslailla pyyhittiin taas pöytää. Valitettavasti näin raju päätös helposti ruokkii väkivaltaa, sillä enemmistö kansasta vastustaa uudelleenvalintaa".

Uudelleenvalintojen aalto

Päätös liitti Nicaraguan Latinalaisen Amerikan uudelleenvalinta-aaltoon. Costa Rican Oscar Ariasin lisäksi on oikealta tullut valituksi Kolumbian Álvaro Uribe sekä vasemmalta Venezuelan presidentti Hugo Chávez. Kesken ovat päätökset Ecuadorin presidentti Rafael Correan ja Bolivian presidentti Evo Moralesin ehdokkuuksista.

"Jos Uribe tekee sen, OK, jos Arias tekee sen, OK. Jos me teemme sen – huono juttu", puolusti korkeimman oikeuden puheenjohtaja Francisco Rosales päätöstä Reutersin mukaan.

Luisa Molinan mukaan Nicaraguaa on vaikea verrata ainakaan Costa Ricaan, jossa demokratia on 50 vuoden aikana kehittynyt hyvin. "Nicaraguan demokratia on 30 vuoden takaisen vallankumouksen ja sen jälkeisen sodan tulos, ja maamme on jatkuvassa kriisissä. Perustuslakia ei voi rikkoa yhden miehen tahdon mukaan".

Coordinadora Civilin jäsen Iván García puolestaan muistutti, että Nicaraguassa jatkokaudelle aiemmin kivunneet presidentit ovat 1900-luvun alusta lähtien olleet diktaattoreita.

Korkein oikeus politiikan välineenä

Ortegan puolue on käyttänyt korkeinta oikeutta tarkoituksiinsa aiemminkin. Oikeuslaitos päästi tänä vuonna vapaalle korruptiosta 20 vuodeksi vankeuteen tuomitun oikeistojohtajan, ex-presidentti Arnoldo Alemánin korvauksena tuestaan sandinistihallinnolle.

Ortega ja Alemán miehittivät vuosituhannen vaihteessa niin oikeuslaitoksen kuin valtionhallinnon paikat omilla tukijoillaan ja sopimus on pitänyt näihin päiviin asti.

Nyt päätöksen teki oikeuden sandinistienemmistö liberaalien poissaollessa. Alemánin roolista päätöksessä ei ole yksimielisyyttä.

Ortegan lähes kolmivuotinen kausi on ollut täynnä epäselvyyksiä, joista suurin oli selkeä vaalivilppi viime vuoden kunnallisvaaleissa. Sen jälkeen apuvirrat Nicaraguan hallitukselle ovat romahtaneet, ja Suomi on muiden maiden tavoin peruuttanut budjettitukensa.

Ortega otti vallan Nicaraguan vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen ja valittiin muodollisesti presidentiksi vuonna 1984. Sandinistipuolue menetti vallan vuonna 1990, ja viisi vuotta myöhemmin oppositio sandinistien voimin kielsi presidentin peräkkäisen uudelleenvalinnan perustuslain lisäyksellä. Ortega palasi presidentiksi 38 prosentin äänisaaliilla vuonna 2006.

Lisää tietoa aiheesta