Keski-Nepalissa sijaitsevan Thaprekin vedenjakelujärjestelmä on rakennettu kehitysyhteistyövaroin. Nepal on YK:n vähiten kehittyneiden maiden listalla.
Kuva:
Narendra Shrestha
Kehitys-lehti
Uutinen

OECD: Köyhimmille maille suunnattu apu tippui vuonna 2014

Teollisuusmaat antoivat saman verran kuin edellisenäkin vuonna, mutta köyhimpien valtioiden saama osuus pieneni. Suomen kehitysyhteistyöhön käytettiin 1,23 miljardia.
Jukka Aronen
9.4.2015

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD julkaisi eilen ennakkotilastot vuoden 2014 toteutuneesta julkisesta kehitysyhteistyöstä.

Jos tarkastellaan puhtaasti koko avun yhteenlaskettua loppusummaa, kehitysyhteistyö pysyi melko tarkasti samalla tasolla vuonna 2014 kuin edellisenäkin vuonna. Viime vuoden julkinen kehitysyhteistyö oli suuruudeltaan 135,2 miljardia dollaria.

Sama pätee myös avun osuuteen OECD-maiden bruttokansantulosta. Se pysyi 0,29 prosentin tasolla.

Laskelma muuttuu piirun verran, jos otetaan mukaan inflaation vaikutus: silloin voidaan sanoa, että apu tippui 0,5 prosenttia edellisvuoden tasosta.

Tuki köyhimmille väheni

Merkittävä laadullinen muutos käy kuitenkin ilmi, kun tarkastellaan, kuinka suuri osuus avusta meni sitä eniten tarvitseville.

Vähiten kehittyneille maille suunnattu kahdenvälinen apu oli 25 miljardia dollaria, ja pudotus edelliseen vuoteen oli peräti 16 prosenttia.

Osa erosta johtuu köyhälle Myanmarille vuonna 2013 annetusta suuresta velkahelpotuksesta (joka lasketaan kehitysyhteistyöksi), mutta Myanmar-tuki ei selitä koko pudotusta.

"Kehitysyhteistyövarat ovat kriittisen tärkeitä juuri köyhimmille maille, ja siksi meidän on saatava alaspäin suuntautuva trendi käännettyä ympäri", sanoi OECD:n kehitysyhteistyökomitean DACin puheenjohtaja Erik Solheim tiedotteessa.

OECD:n laskelmien mukaan yli kaksi kolmasosaa köyhimpien maiden saamasta ulkoisesta tuesta tulee nimenomaan kehitysyhteistyöstä.

Suomen apu kasvoi vaikka budjetti pysyi samana

Ulkoministeriön eilen julkaiseman tiedotteen mukaan Suomi käytti vuonna 2014 kehitysyhteistyöhön yhteensä 1,23 miljardia euroa.

Summan sisään kätkeytyy muutakin kuin "kehitysyhteistyötä" -- muun muassa pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kuluja, osuus EU:n talousarviosta ja muita kehitysyhteistyöksi tilastoitavia maksuja eri hallinnonaloilta.

Suomen kehitysyhteistyömaksatukset kasvoivat 150 miljoonaa euroa edellisvuodesta, vaikka budjettivaroja käytettiin sama määrä kuin edellisenäkin vuonna.

Muutos johtui muun muassa päästöhuutokauppatulojen kasvusta ja hallinnon tehostamisen kautta aiemmilta vuosilta siirtyneiden määrärahaerien parantuneesta käytöstä. Kasvu kohdistui etenkin humanitaarisiin kriiseihin, kuten ebolan torjuntaan, sekä tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen.

Myös Suomen avun bruttokansantulo-osuus on hieman kasvanut: se oli nyt 0,6 prosenttia. Osa kasvusta selittyy sillä, että Suomen bktl supistui Findikaattori-palvelun mukaan 0,4 prosenttia vuonna 2014.

Suomi on muiden avunantajamaiden tavoin sitoutunut nostamaan apuosuutensa 0,7 prosenttiin tänä vuonna. OECD:n eilen julkistamien tietojen mukaan vain viisi 28:sta DAC-maasta ylitti 0,7-rajan viime vuonna: Britannia, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Tanska.

Tekstiä on tarkennettu 13.4.2015: Vähiten kehittyneille maille suunnattu kahdenvälinen apu oli 25 miljardia dollaria.