Jos OECD-maat määrittelevät kehitysapuaan uudestaan, esimerkiksi Venezuelaan suuntautuva apu on leikkausuhan alla. Kuvassa lapsia Canaiman alueella, jossa kärsittiin ruokapulasta vuonna 2010.
Kuva:
Gary Yim
Shutterstock
Uutinen

OECD kaavailee avun keskittämistä köyhimmille maille

OECD on huolestunut siitä, että yhä suurempi siivu kehitysavusta menee keskituloisille kehitysmaille köyhimpien sijaan.
Sanna Jäppinen
17.3.2014

"Tietylle maaryhmälle virallinen kehitysapu on edelleen merkittävin ulkopuolisen rahoituksen muoto – silti näihin maihin suuntautuvan avun osuus on vähenemässä. Meidän on puututtava tähän", arvioi OECD:n kehitysyhteistyöstä vastaava johtaja Jon Lomøy The Guardianin artikkelissa.

Virallista kehitysapua (official development assistance, ODA) myöntävät OECD:n DAC-kehitysapukomitean jäsenmaat ovat miettineet syksystä 2013 lähtien, miten avun kriteereitä pitäisi uudistaa. Paineita avun uudelleenjärjestelylle on syntynyt siitä, että kehitysavun kokonaispotti on viime vuosina pienentynyt, ja samalla köyhimpien ja hauraimpien valtioiden osuus on kutistunut kaikkein eniten.

Tällä hetkellä ODA-apuun on oikeutettu 145 valtiota, ja kirjo on suuri: äärimmäisen köyhästä Bangladeshista maailman toiseksi isoimpaan talousmahtiin Kiinaan.

Viimeisin esitys avun uusista jakoperusteista annettiin DACin kokouksessa tammikuun lopulla. Yhden ehdotuksen mukaan ODA-apu lopetettaisiin maalta, kun sen henkeä kohden laskettu bruttokansatuote ylittäisi 7 115 dollaria (noin 5 000 euroa). Nykyään rajana on 12 600 dollaria (noin 9 000). Suomessa bruttokansantuote oli vuonna 2013 asukasta kohden 35 569 euroa.

Ehdotetun määritelmän perusteella ODA-apu lakkaisi saman tien yli tusinalta vauraalta kehitysmaalta, kuten Meksikolta, Venezuelalta ja Seychelleiltä.

Lomøyn mukaan DACissa haetaan vasta konsensusta siitä, mihin ODA-avussa pitää puuttua: loppupeleissä avunantajat saattavat olla halukkaampia määrittelemään avulle uusia käyttökohteita kelpoisuusvaatimusten muutosten sijaan.

Entä keskituloisten maiden miljardi köyhää?

Suunnitelmia avun keskittämistä kaikkein köyhimpiin maihin on kritisoitu, koska silloin sivuutetaan muuttuvan maailman todellisuus. Vaikka monet entiset kehitysmaat ovat nykyään vaurastuvia nousevia talouksia, ei talouskasvu ole poistanut eriarvoisuutta ja köyhyyttä – se on vain muuttanut muotoaan.

Vielä 1990-luvun alussa yli 90 prosenttia maailman köyhistä eli köyhimmissä valtioissa, mutta nykyään jo yli 70 prosenttia köyhistä, noin 960 miljoonaa ihmistä, elää keskituloisissa maissa.

"Maan tulotaso ei anna riittävää kuvaa väestön elinoloista. Laskelmissa on otettava huomioon myös muut mittarit, kuten kehityksen taso, eriarvoisuus ja hauraus", todetaan eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymän Concordin lausunnossa DAC-komitealle.

DACin entinen puheenjohtaja Richard Manning arvioi, että ODA-avun saajien joukosta löytyy karsittavaa, mutta leikkuria on käytettävä harkiten: esimerkiksi monet pienet saarivaltiot kuuluvat kohtalaisen korkean tulotason maihin, mutta ne ovat erityisen alttiita esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksille.

"Apuhanojen sulkeminen kokonaan näiltä mailta ei olisi kovin fiksu veto", Manning arvioi The Guardianissa.

Uusista ODA-kriteereistä odotetaan päätöstä tämän vuoden joulukuussa. Ohjeet tulisivat voimaan vuonna 2016, samaan aikaan kun YK:n uusi, nykyisten vuosituhattavoitteiden jälkeinen kehitysohjelma käynnistyy.