Meksikossa on OECD-maiden suurimmat tuloerot. Kuvassa oaxacalainen katukauppias lukee kirjaa.
Kuva:
Jonny Nurko
IStock
Uutinen

OECD: Epätasainen tulonjako hidastaa talouskasvua

Kun tuloerot suurenevat, köyhimmät eivät kouluttaudu eikä keskiluokka kasva. OECD kehottaa maiden johtajia puuttumaan tulonjakovääristymään verotuksen ja tulonsiirtojen avulla.
Jukka Aronen
10.12.2014

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö ja ajatushautomo OECD julkisti eilen uuden tutkimuksen, jonka mukaan tulonjaon lisääntyvä eriarvoistuminen on hidastanut vauraiden maiden talouskasvua.

OECD vertasi rikkaimman teollisuusmaissa asuvan 10 prosentin väestönosan tuloja köyhimmän kymmenyksen tuloihin ja huomasi, että tuloerot ovat suurimmillaan noin 30 vuoteen.

Kun rikkaimmilla oli vielä vuonna 1985 noin seitsenkertaiset tulot köyhiin verrattuna, viime vuosina ero on ollut jo 9,5-kertainen.

Muutoksen taustalla on ennen kaikkea se, että köyhimpien tulot ovat kasvaneet rikkaiden tuloja hitaammin nousukausina ja jopa pudonneet laskukausina.

Tuloerojen kasvua voidaan myös mitata niin sanotulla gini-kertoimella (jossa nolla tarkoittaa täydellistä tulonjakoa ja ykkönen sitä, että yksi ihminen omistaa kaiken). OECD-maiden keskimääräinen gini-kerroin nousi kyseisenä ajanjaksona kolmella pisteellä 0,29:stä 0,32:een.

Pisteet laskivat vain kahdessa maassa: Kreikassa ja Turkissa. Eniten, yli 5 pistettä, ne kohosivat Suomessa, Israelissa, Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

Huomio alempaan keskiluokkaan

OECD:n tutkimuksen mukaan kasvavat tuloerot vaikuttavat suoraan talouskasvuun.

Nyt nähty kolmen gini-pisteen keskimääräinen nousu on jarruttanut talouskasvua 0,35 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämä on merkinnyt 8,5 prosenttiyksikön menetettyä kasvua 25 vuodessa.

Tuloerojen kasvu on pudottanut peräti 10 prosenttiyksikköä pois Meksikon ja Uuden-Seelannin talouskasvusta sekä melkein yhdeksän pinnaa Britannialta, Suomelta ja Norjalta.

Tutkijat painottavat, että kyse ei ole pelkästään köyhimpään 10 prosentin väestönosaan liittyvästä ongelmasta, vaan ilmiön ytimessä on köyhimmän 40 prosentin tulot suhteessa muihin.

OECD suosittaakin päättäjille, että nämä suuntaisivat huomionsa köyhimpien lisäksi myös alempaan keskiluokkaan.

Koulutus avainasemassa

Miksi sitten epätasainen tulonjako hidastaa talouskasvua?

OECD:n mukaan tulojen eriarvoistuminen heikentää erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuutta kouluttautua ja kehittää omia taitojaan. Tämä johtaa inhimillisen pääoman heikkenemiseen, mikä puolestaan heikentää sosiaalista liikkuvutta eli köyhempien nousua keskiluokkaan.

Ilman suurikokoista koulutettua keskiluokkaa kansantaloudet eivät pääse hyödyntämään koko potentiaaliaan: ne tarvitsevat keksijöitä, yrittäjiä, virkailijoita ja kuluttajia.

Raportissa kehotetaan maiden johtajia puuttumaan tulonjakovääristymään verotuksen ja tulonsiirtojen avulla. Tulonsiirtoja tulisi kohdentaa etenkin lapsiperheille ja nuorille, jotta inhimillinen pääoma pääsisi kehittymään.

Köyhyydenvähentämisohjelmien lisäksi OECD peräänkuuluttaa kaikkien saatavilla olevia hyviä julkisia palveluita, kuten laadukasta koulutusta ja terveydenhuoltoa.

"Nykyisen tulonjakokehityksen hidastaminen tai jopa kääntäminen ei tee yhteiskunnista pelkästään oikeudenmukaisempia vaan myös vauraampia", tutkimuksen tekijät summaavat.