Uutinen

OECD antoi Suomelle kotiläksyjä ja kehuja kehitysavusta

Tuore raportti Suomen kehitysavusta kiittelee rakentavasta yhteistyöstä sekä periaatelinjauksista, toteutuksen puolella jää enemmän toivomiseen varaa. Muutamat raportissa kritisoidut toiminnot korostuvat Suomen uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa.
Pasi Nokelainen
18.12.2007
PASI NOKELAINEN
071214pnokelainen_dac_maaraportti.jpg Richard Manning (vas.) kommentoi Suomen kehitysapua brittiläisen kohteliaasti UM:n kehityspoliittisen osaston päällikölle Ritva Koukku-Rondelle ja ministeri Paavo Väyryselle.

OECD:n kehitysapukomitean DACin mukaan Suomi on verrattain luotettava ja sitoutunut kehityspoliittinen toimija. Tuoreesta maatutkintaraportista käy ilmi, että Suomi vaikutti esimerkiksi EU:n sisäisen työnjaon kehittymiseen ja nosti unionissa kehityspoliittista johdonmukaisuutta esille omalla puheenjohtajuuskaudellaan vuonna 2006.

Kehitysapukomitean puheenjohtaja Richard Manning kävi Helsingissä 14. joulukuuta esittelemässä maatutkintaraporttia varsin varovaisin sanakääntein, mutta muutamissa paikoin linjauksen ja toteutuksen välinen ristiriita oli ilmeinen.

Huomio maakohtaiseen keskittämiseen

Komitea kiittelee edellisessä Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassa asetettua tavoitetta kohdistaa 60 prosenttia kahdenvälisestä avusta kahdeksalle pääyhteistyömaalle. Keskittämisellä on pyritty saamaan rajallisilla euroilla enemmän aikaiseksi.

Tutkinnan mukaan maiden osuus kuitenkin todellisuudessa tippunut 37 prosenttiin ja jopa alle 30 prosentin, jos Irakin velkahelpotukset otetaan mukaan.

Lokakuussa hyväksytystä uudesta kehityspoliittisesta ohjelmasta keskittämisen prosenttitavoite on tiputettu kokonaan pois. Sen sijaan siinä puhutaan alue- ja teemakohtaisesta keskittämisestä esimerkiksi metsäsektoriin.

"En ole olenkaan varma on se oikea tie", totesi Manning diplomaattisesti, kun asia nousi esille.

Kehitysrahoitustavoite aiempaa realistisempi

Pian tehtävänsä jättävä Manning muisteli Helsingissä Suomen edellistä maatutkintaa vuodelta 2003, koska se hänen puheenjohtajuuskautensa ensimmäinen. Tuolloin OECD suositteli muun muassa vientiluottojen lopettamista niiden kyseenalaisten kehitysvaikutusten vuoksi.

Suomi jatkaa edelleen luottojen myöntämistä, ja Manning kehotti kiinnittämään huomiota siihen, mitä niillä saadaan aikaiseksi.

Selvää parannusta on Manningin mukaan tapahtunut kehitysyhteistyön määrärahatavoitteen suhteen. Edellisen maatutkinnan mukaan aikoihin oli hänen mukaansa selvää, ettei Suomi saavuta itselleen asettamaan tavoitetta eli 0,7 prosentin bruttokansatulo-osuutta vuoteen 2010.

Nykyisestä tavoitteesta - 0,51 prosenttia vuonna 2010 - Manning kehotti pitämään kiinni.

Hän toivoi toisaalta Suomelta myös rohkeutta uudempien tukimuotojen kuten budjettituen lisäämiseen. Manningin esitystä seurannut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on useaan otteeseen ilmaissut karsastavansa budjettituen lisäämistä.

Lisää tietoa aiheesta