Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan maailmassa on noin 21 miljoonaa orjaa.
Kuva:
Shutterstock
Uutistausta

Nykyajan orjille oikeutta monipuolisempien oikeudenkäyntien avulla

Orjuuden vastaisessa työssä saatiin helmikuussa voitto, kun indonesialaisen Erwiana Sulistyaningsihin työnantaja tuomittiin apulaisensa vangitsemisesta ja pahoinpitelystä. Järjestöjen mukaan koulutuksella ja oikeusjärjestelmiä tehostamalla orjuuttajat voidaan saada useammin vastuuseen teoistaan.
Laura Uotila
16.2.2015

Pienestä maalaiskylästä kotoisin oleva indonesialaisnainen saapuu kotiapulaiseksi Hongkongiin, jotta voisi palkan avulla tarjota paremman tulevaisuuden lapselleen. Perillä, luovutettuaan henkilöpaperinsa välitysfirmalle, nainen päätyy työskentelemään nälkäpalkalla hongkongilaisen pariskunnan kotiin, jossa häntä jatkuvasti pahoinpidellään ja käytetään seksuaalisesti hyväksi.

Kun nainen pääsee pakoon ja kertoo kohtelustaan viranomaisille, todetaan hänen todistuksensa riittämättömäksi työnantajan tuomitsemiseen.

Vaikka tarina on kuvitteellinen, ihmisoikeusjärjestö Liberty Asian mukaan se on tyypillinen esimerkki nykyajan orjuudesta, jossa taustahenkilöt jäävät tuomitsematta ja jatkavat toimiaan.

Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan maailmassa on noin 21 miljoonaa orjuudessa elävää miestä, naista ja lasta. Thaimaalaiselle kalastusalukselle kaupattua työntekijää, seksityöläiseksi huijattua kambodžalaista ja ulkomaailmasta eristettyä kotiapulaista Hongkongissa yhdistää se, että heiltä on viety oikeus vapauteen. Orjuuden uhrit joutuvat jatkuvasti kokemaan hyväksikäyttöä, kontrollia ja riistoa.

Yksi orjuuden vastaisen työn suurimmista haasteista on oikeudenkäyntien vähyys ja epäonnistuminen.

Vaikka orjuus on kriminalisoitu kaikkialla maailmassa, laitettiin vuonna 2013 vireille alle 10 000 orjuuteen liittyvää oikeusjuttua. Liberty Asia ja Thomson Reuters Foundationin pro bono -lakipalveluita tarjoava TrustLaw-ohjelma uskovat, että asianajajia sekä syyttäjiä kouluttamalla sekä oikeusjärjestelmiä tehostamalla ihmiskaupan järjestäjät ja orjuuttajat voidaan saada useammin vastuuseen teoistaan.

Orjuuttajat rikkovat monia lakeja

Järjestöjen loppuvuodesta 2014 julkaiseman ”From Every Angle. Using the Law to Combat Human Trafficking” -raportin mukaan orjuus on oikeudellisesta näkökulmasta ymmärrettävä sarjana rikoksia ja osattava pilkkoa tapahtumat käytännön tilanteiksi, joiden perusteella syytteiden nosto ja tuomitseminen on helpompaa.

Jos alun esimerkkiä ei lähesty vain ihmiskauppalain näkökulmasta, syyllistyy indonesialaisnaista orjuutta vastaavissa oloissa pitävä pariskunta Hongkongin lainsäädännön mukaan yli 20 rikokseen. Palkan maksamatta jättäminen sekä vapaapäivien kieltäminen on työlainsäädännön vastaista, pahoinpitelyn ja fyysisen vahingon tuottamisen eri muodot taas luokitellaan rikoksiksi henkilöä vastaan. Seksuaalinen hyväksikäyttö sekä toisen omaisuuden luvaton hallussapito ovat niin ikään rikoksia.

Orjuutta harjoittavat syyllistyvät usein myös lahjontaan, korruptioon, rahanpesuun sekä petoksiin.

Korruptio ja pelko haittaavat oikeudenkäyntejä

Aina taitava syytteenasettelukaan ei kuitenkaan takaa onnistunutta oikeudenkäyntiä. Moni ihmiskaupan vastainen oikeusjuttu epäonnistuu jo alkuvaiheissa, kun uhri on liian pelokas viemään kohteluaan oikeuteen. Kaupatuiksi tai orjuutetuiksi joutuneet ovat usein haluttomia todistamaan ihmiskauppaajia tai työnantajiaan vastaan, sillä etenkin miesuhrien on vaikea saada viranomaisten suojelua.

On myös tapauksia, joissa uhrin ovat joutuneet syytetyn penkille tai suljetuiksi laitokseen laittoman maassa olon perusteella.

Toinen ongelma on korruptio, joka etenkin monissa kehittyvissä maissa asettaa haasteensa ihmiskauppaajien tuomitsemiselle. Kun viranomaiset suojelevat bordelleja tai vastaanottavat lahjuksia ihmiskauppiailta, jäävät rikoksentekijät harvemmin kiinni.

Liberty Asian raportin mukaan Thaimaassa ihmiskauppaan liittyvä lainsäädäntö on Aasian parhaita, mutta kauppa kukoistaa osittain laajan korruption tähden. Viime vuonna Yhdysvaltojen ihmiskaupparaportti luokitteli Thaimaan yhdeksi niistä maista, jotka eivät ole onnistuneet täyttämään vähimmäisvaatimuksia ihmiskaupan lopettamiseksi.

Oikeuden voitto Hongkongissa

Yksi nykyajan orjuuden vastaisen työn voitoista nähtiin helmikuun alussa Hongkongissa, jossa nuoren indonesialaisen kotiapulaisen Erwiana Sulistyaningsihin työnantaja todettiin syylliseksi muun muassa kotiapulaisensa vangitsemiseen ja pahoinpitelyyn.

Hongkongilainen nainen todettiin syylliseksi kaikkiin paitsi kahteen yhteensä 20 syytteestä, jotka häntä vastaan oli nostettu. Vuosina 2013 ja 2014 nainen oli pahoinpidellyt Erwianaa, kieltäytynyt maksamasta apulaisen palkkaa ja uhannut vahingoittavansa tämän perhettä, mikäli hän kertoisi kohtelustaan kenellekään. Erwiana sai levätä päivässä vain muutaman tunnin ja näki jatkuvasti nälkää.

Järkyttävä kohtelu jatkui useita kuukausia, kunnes työnantaja lähetti pahasti pahoinpidellyn ja erittäin heikossa kunnossa olevan Erwianan lentokentälle tarkoituksenaan lennättää tämä kotimaahansa Indonesiaan viime vuoden tammikuussa.

Erwianaa on kiitetty siitä, että hän on rohkeasti tuonut huomiota usein julkisuudessa näkymättömien kotiapulaisten kohteluun. Elokuussa 2014 Time-lehti nimesi Erwianan maailman 100 vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon. Ihmisoikeusjärjestöt ovat toistuvasti vaatineet Hongkongin hallitusta parantamaan kotiapulaisten asemaa ja myöntämään hyväksikäytön yleisyyden.

Erwiana oli yksi noin 320 000:sta Hongkongissa työskentelevästä kotiapulaisesta, joista valtaosa on kotoisin köyhistä oloista Indonesiasta ja Filippiineiltä. Noin 400 euron minimikuukausipalkka ja lain takaama viikoittainen vapaapäivä ovat kotiapulaisille maailmanlaajuisesti harvinaista herkkua, mutta pilvenpiirtäjien kaupungissakin on varjopuolensa.

Mission for Migrant Workers -järjestön vuonna 2013 tekemässä kyselyssä lähes viidennes kaupungin kotiapulaisista kertoi kokeneensa fyysistä ja noin kuusi prosenttia seksuaalista väkivaltaa.

Kansalaisjärjestöt toivovat, että Erwianan voiton jälkeen yhä useampi kaltoin kohdelluista kotiapulaisista uskaltaa kertoa kokemuksistaan myös oikeussalissa.