Nuoret naiset Somaliassa ovat voimistuneet, kertoi Shukri Ismail: "Kun he aiemmin olivat ujoja eivätkä uskaltaneet ilmaista ajatuksiaan, he ovat nyt rohkeampia."
Kuva:
Johanna Latvala
Uutinen

Nuoret ja kehitys: koulutusta, ei kiväärejä

Shukri Ismail päätti perustaa Somalimaahan nuorten koulutuksen puolesta toimivan kansalaisjärjestön nähtyään 9-vuotiaan pojan itsensä pituinen kivääri olallaan. Nuoriin panostaminen on kehityksen kannalta välttämätöntä, todettiin Solidaarisuuden juhlaseminaarissa.
Johanna Latvala
12.11.2010

"Tilanne oli kaoottinen. Laeista ei piitattu, sosiaalisia palveluita ei ollut, kaikkialla oli väkivaltaa, ja nuoret pureskelivat khatia."

Näin kuvasi Solidaarisuuden 40-vuotisjuhlaseminaarissa vieraillut Shukri Ismail sisällissodan runtelemaa Somaliaa. Afrikan nuorison tulevaisuuteen pureutuvassa seminaarissa puhunut Ismail on Candlelight for Health and Education -järjestön (CLHE) perustaja ja Somalimaan ensimmäisen, vuosina 2004-2008 toimineen, vaalikomitean ainoa naisjäsen.

CLHE perustettiin juuri nuorten elämän tasapainottamiseksi, sanoi Ismail.

"Tiesin, että nuorten on päästävä takaisin normaalielämään koulutuksen ja työnteon kautta, kun näin 9-vuotiaan pojan itsensä pituista asetta pidellen. Se oli herätys", kertoi Ismail.

Asenteet suopeampia tyttöjen koulutukselle

CLHE-järjestö onkin tukenut nuorten koulutusta perustamalla kouluja erityisesti sotineille ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville nuorille Somalimaassa. Solidaarisuus tukee järjestöä aikuiskoulutushankkeessa. Ismailin mukaan ammattikoulutus parantaa yksittäisten oppilaiden elämää ja tulevaisuutta ja edesauttaa rauhan rakentumista.

"Nämä nuoret toimivat roolimalleina muille. Myös sukupuolten tasa-arvoon koulutus on vaikuttanut. Paitsi että lukutaitoisia tyttöjä on nyt enemmän, perheiden asenteet tyttöjen koulutusta kohtaan ovat muuttuneet. Nuoret naiset ovat muutenkin voimistuneet. Kun he aiemmin olivat ujoja eivätkä uskaltaneet ilmaista ajatuksiaan, he ovat nyt rohkeampia."

Nuoret voivat opiskella muun muassa tietotekniikkaa, kirjanpitoa ja taloutta, sähkö- ja käsitöitä ja kotitaloutta sekä kauneudenhoitoa.

"Ammattioppilaitoksestamme on valmistunut yli 2000 nuorta vuodesta 2001 lähtien, ja he ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa. Koulutuksen myötä nuorten asenteet muuttuvat. Sen voi nähdä ja tuntea selvästi."

"Nuorten koulutukseen panostettava"

Suurimpana ongelmana Ismail pitää peruskoulun jälkeisten koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen puutetta.

"Nuorten koulutukseen panostamisen pitäisi kuitenkin olla kaikkien toimijoiden keskeisin huolenaihe. Hallituksella ei ole resursseja panostaa asiaan, eivätkä avunantajatkaan ole innostuneet riittävästi."

Nuoret ovatkin usein väliinputoajia kehitysyhteistyöhankkeissa, vaikka suunta on kasvuun päin.

"Viime vuonna hanketukihakemuksista 20 prosenttia keskittyi lapsiin ja nuoriin, mutta tänä vuonna jo kolmasosa. Tukisimme mielellämme jatkossa enemmänkin nimenomaan nuorisoon keskittyviä laadukkaita hankkeita", totesi ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Okko-Pekka Salmimies omassa puheenvuorossaan.

Konkreettista aseistariisuntaa

Konkreettista toimintaa nuorten miesten irrottamiseksi väkivaltaisesta kulttuurista ja heidän saamiseksi osaksi yhteiskuntaa edustaa myös Mogadishussa toimiva naisten Hanad-rauhanjärjestö.

Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) kertoi, että järjestö ostaa sisällissodan jäljiltä jääneitä Kalashnikoveja nuorilta miehiltä 250 dollarin kappalehintaan ja sen lisäksi maksaa poikien koulutuksen. "Naiset ihmettelivät minulle, eikö kukaan muu ole keksinyt tällaista aseistariisuntaa", kertoi Haavisto.

Seminaarissa todettiinkin, että koulutus ja tulevaisuudennäkymien tarjoaminen afrikkalaisille nuorille on välttämätöntä. Haastetta tässä tehtävässä riittää – heitä on yli 200 miljoonaa.