Uutinen

Nukkujat Mosambikin vaalien voittajia

Mosambikin historian toiset kunnallisvaalit sujuivat mallikkaasti ilman levottomuuksia. Alhainen äänestysprosentti tosin vähentää juhlimisen aihetta.
Lotta Valtonen
26.11.2003

Auringon laskettua äänestyspaikan portit suljetaan vaikka muutama mattimyöhänen vielä kolkuttaakin ovelle. Mosambikin toiset kunnallisvaalit ovat ohi. Ääntenlasku suoritetaan kahden taskulampun avulla koulun betonilattialla. Muutamaa epäselvää ääntä lukuunottamatta puheenjohtajaehdokkaiden laskenta sujuu ilman erimielisyyksiä, ja kahden ja puolen tunnin kuluttua siirrytään kunnallisvaltuuston uurnan kimppuun.

Viime keskiviikkona pidetyissä kunnallisvaaleissa valittiin kunnallisvaltuusto ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Vaalit olivat tärkeä tapahtuma maan demokraattisen kehityksen kannalta. Kyseessä olivat Mosambikin toiset kunnallisvaalit ja neljännet monipuoluevaalit ylipäätään. Niiden oletetaan näyttävät suuntaa ensi vuoden presidentin- ja eduskuntavaaleille.

Valtapuolue voitokkaana



Mosambikin talouden kasvuvauhti on koko 90-luvun ollut huikeaa, mutta yhä yli kaksi kolmasosaa kansasta elää köyhyydessä. Kasvun hedelmät ovat suurimmilta osin jääneet maan pääkaupunkiin. Siksi vaalitaistelusta odotettiin tiukkaa.

Kansalaisten tyytymättömyyden odotettiin merkitsevän oppositiopuolue Renamolle nousukautta ja se vakuuttikin ennen vaaleja voittavansa vaalit ainakin kolmasosassa kunnista. Renamo boikotoi edellisiä, vuonna 1998 pidettyjä kunnallisvaaleja, joten nyt sen odotettiin näyttävän kyntensä. Myös joidenkin itsenäisten kansalaisryhmittymien toivottiin kahmivan ääniä.

Toisin kuitenkin kävi. Alustavien tietojen mukaan valtapuolue Frelimo voitti vaalit lähes kaikissa 33 kunnassa. Oppositiolle meni vaalivoitto vain neljässä kunnassa maan pohjoisosissa. Näistä neljästä Nacalan ja Beiran kaupungit ovat kuitenkin tärkeitä satamakaupunkeja. Yhteensä vaaleissa oli ehdolla 18 eri ryhmittymää.

Äänestysprosentti alhainen



Vaikka vaalipäivä oli julistettu vapaapäiväksi, jäi äänestysvilkkaus vähäiseksi. Alustavien tietojen mukaan vain 20-30 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä kävi uurnilla. Osuus on huolestuttavan alhainen myös ensi vuoden presidentin- ja eduskuntavaaleja ajatellen. Tosin äänestysprosentti oli huomattavasti alhaisempi myös edellisissä kunnallis- kuin yleisvaaleissa. Presidentinvaaleissa vuonna 1999 äänesti 75 prosenttia kun taas kunnallisvaaleissa 1998 äänestämässä kävi vain 15 prosenttia.

Poliitikot ja kansainväliset tarkkailijat selittivät nukkujien määrää "kansalaissivistyksen" ja tiedottamisen puutteella. Monen mosambikilaisen mielestä sivistystä kaipaisivat lähinnä poliitikot. Kansalaiset eivät luota puolueisiin ja ne liitetään usein korruptioon. Äänestämisen ei uskota muuttavan mitään.

Tarkkailijat kiittelevät



Kansainväliset tarkkailijat kiittävät vaaleja mallikelpoisiksi. "Sekä vaalikampanja että vaalipäivä sujuivat rauhallisesti ilman uhkailuja", kehuu EU:n valtuuskunnan johtaja Mendiluce. Hän hehkuttaa Mosambikin vaalien olleen "rauhallisimpia koskaan tarkkailemiamme vaaleja".

Ainoastaan opposition tukikaupungissa Beirassa näyttää olevan vaikeuksia varmistaa tuloksia. Joka päivä uutisissa kerrotaan eri versioita siitä, kuinka ääntenlaskun yhteenvedot ovat hävinneet, vaalivirkailija yrittänyt väärentää tuloksia jne. Selvää kuitenkin on että Beira on yksi harvoista kunnista, joissa oppositio on saanut enemmistön.

Kunnallisvaalien lopulliset tulokset julkaistaan viimeistään 4. joulukuuta.

Äänioikeutettuja vain neljäsosa aikuisista



Mosambikin kuntalaitos on nuori. Vasta vuonna 1994 säädettiin laki kuntien perustamisesta. Vuoden 1997 kuntalain mukaan kunnalla on vaaleilla valittu kunnallisvaltuusto ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnilla on taloudellinen itsehallinto ja oikeus kerätä veroja. Toistaiseksi harva kunta on käyttänyt hyväkseen tätä oikeutta. Vaikka kuntalaitos periaatteessa toimii, on maa hyvin keskusjohtoinen ja desentralisaatio vasta alkutekijöissään.

Kuntia on yhteensä 33, ja niissä asuu vain noin neljäsosa maan äänestäjistä. Kaikki kaupungit määritellään kunniksi, mutta moni maaseutualue kuuluu vielä keskushallinnon piiriin, joten niiden johtajat ja virkailijat nimitetään pääkaupungissa.

Kuntien määrää ei vielä haluta lisätä, koska maaseutualueiden toivotaan ensin kehittävän hallinnollista ja taloudellista kapasiteettiaan. Desentralisaatiota on päätetty jatkaa vaiheittain, mutta aikataulu on avoin.