Norjalaisverkoston sinnikäs kampanjointi tuottaa tulosta.
Kuva:
Kjetil G. Abildsnes
Slug
Uutinen

Norja selvittää kehitysmaavelkojensa oikeutuksen

Historian ensimmäinen velkojamaan erityistilintarkastus johtanee joidenkin epäoikeudenmukaisten velkojen mitätöimiseen. Suomen ulkoministeriössä seurataan Norjan menetelmiä ja tuloksia.
Esa Salminen
27.8.2012

Norja aikoo järjestää erityistilintarkastuksen veloille, jotka se on antanut kehitysmaille, ilmoitti maan kehitysministeri Heikki Holmås 16. elokuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että Norjasta tulee ensimmäinen velkojavaltio, joka tarkastelee saataviensa historiallista oikeutusta.

Kehitysmaiden velkojen mitätöimistä ajava norjalaisjärjestö Slug uskoo, että tilintarkastus johtaa ainakin Indonesian velkojen osittaiseen mitätöintiin. Indonesian entisen diktaattorin Haji Muhammed Suharton arvellaan ryöstäneen maaltaan 15—35 miljardia dollaria 32 vuoden hallintonsa aikana.

"Kaikki muut johtopäätökset olisivat hyvin yllättäviä ja osoittaisivat Unctadin periaatteet liian löyhiksi", kommentoi Slugin toiminnanjohtaja Gina Ekholt tiedotteessaan.

Ekholt viittaa YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctadin vastuullisen lainoittamisen periaatteisiin, joita Norja aikoo käyttää erityistilintarkastuksessaan. Periaatteet on luotu pitkälti Norjan aloitteesta, ja Norja on aiemmin mitätöinyt saatavansa seitsemältä kehitysmaalta vedoten omaan osavastuuseensa lainanantajana.

Kehitysministeri Holmås lupasi, että tilintarkastuksen jälkeen maa luo tiukemman ohjeistuksen vastuulliselle lainanannolle.

Muut Pohjoismaat perässä?

"Toivomme, että muut lainanantajat saavat inspiraatiota Norjan velkojen tilintarkastuksesta", Gina Ekholt sanoo.

Samaa toivoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Teppo Eskelinen.

"Jos erityistilintarkastuksia aletaan toteuttaa useammassa maassa, lumipalloefekti kasvaa. Entistä useampi maa haluaa selvittää, miten velat ovat syntyneet ja miten vastuu jakautuu", Eskelinen visioi Politiikasta.fi-sivustolla.

"Toistaiseksi Ecuador on tehnyt tämän mallisen erityistilintarkastuksen selvittääkseen valtavien ulkomaanvelkojensa oikeutusta. Seurauksena oli velkataakan selvä keventäminen."

Suomi seuraa mielenkiinnolla

Suomessa erityistilintarkastusten seuraukset olisivat Eskelisen mukaan todennäköisesti varsin samanlaisia kuin Norjassa odotetaan: taloudellisesti pienehköjä mutta poliittisesti merkittäviä mitätöintejä. Tiettävästi Suomella on kehitysluottosaatavia vain vajaat 50 miljoonaa euroa.

"Jos vaikkapa kaikki Pohjoismaat tekisivät kehitysmaasaatavilleen erityistilintarkastukset, paine suurempia velkojia kohtaan kasvaisi", Eskelinen kirjoittaa.

Ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksikön päällikkö Satu Santala pitää Norjan aloitetta mielenkiintoisena.

"Odotamme kuulevamme Norjan ulkoministeriöltä lisää hankkeen edetessä. Tässä vaiheessa emme vielä tiedä, millaisia menetelmiä ja määritelmiä tutkimuksessa käytetään", Santala kommentoi.

Santala muistuttaa, että Suomi on jo aikaisemmin mitätöinyt velkahelpotusohjelma HIPC:ssa mukana olleille maille annetut vanhat kehitysluotot.

"Norjan tulosten valmistuttua voimme paremmin arvioida, mitä rahallista ja poliittista merkitystä Suomen jäljellä olevien saatavien tarkastelulla voisi olla ja tehdä sen pohjalta päätöksiä."

Eskelisen mukaan kehitysmaiden nuorille demokratioille olisi annettava tulevaisuus.

"Samalla lähetettäisiin signaali pankeille: vastuukysymyksillä on väliä. Niiden huomiotta jättäminen voi oikeasti johtaa luottotappioihin. Niin kauan kuin velka ei ole poliittinen vastuukysymys, pankit lainaavat taatusti ihmisoikeuksista ja sen sellaisista piittaamatta."