Uutinen

Norja nosti apubudjettinsa ennätyskorkealle – kyseenalaisin keinoin

Norjan kehitysyhteistyöbudjetti kasvaa vuosi vuodelta, mutta vielä enemmän kasvaa pakolaiskulujen osuus budjetista. Onko kyse kehitysavusta vai apusumman keinotekoisesta paisuttelusta, siitä kiistellään monella tasolla.
Lauri Haapanen
30.12.2009

Norjan kehitysyhteistyöbudjetti on ollut viime vuodet jyrkässä kasvussa. Vuonna 2008 Norja jakoi kehitysapua 2,71 miljardia euroa, vuonna 2009 yhteensä 3,14 miljardia ja vuonna 2010 jo huimat 3,29 miljardia euroa.

Nämä numerot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Norjan ensi vuoden budjettiin on nimittäin laskettu mukaan lähes 350 miljoonaa euroa kuluja, jotka syntyvät Norjan vastaanottamista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista.

Pakolaismenojen osuus on Norjan vuoden 2010 kehitysavusta 10,5 prosenttia. Kehitysyhteistyörahojen roiman kasvun salaisuus piilee siinä, että vuonna 2009 vastaava prosenttiosuus oli 7,64 ja vuonna 2008 vain 3,57 prosenttia.

Kiistanalainen käytäntö

Pakolaiskulujen laskeminen kehitysavuksi on käytäntönä kiistanalainen. Vaikka OECD:n kehitysapukomitea DAC sen hyväksyy, esimerkiksi Euroopan komissio on suositellut siitä pidättäytymään.

Myös käytännössä toimintamallit vaihtelevat. Pohjoismaat ovat perinteisesti laskeneet osan pakolaiskuluistaan kehitysyhteistyöksi, kun taas esimerkiksi Britannia, Japani, Australia, Portugali ja Luxemburg eivät.

Norjan vuoden 2010 prosenttiluvut ovat kuitenkin ennenkuulumattoman korkeat.

Development Today (DT) -lehden mukaan kiistely asiasta on jakanut Norjan hallitusrintamaa: Työväenpuolue – jota muun muassa pääministeri ja ulkoministeri edustavat – kannattaa käytäntöä, sosialistinen vasemmistopuolue vastustaa ja keskustapuolue ei sano varmaa juuta eikä jaata.

Norjan pakolaisavun (The Norwegian Refugee Council) tiedotuspäällikkö Rolf Vestvik nostaa DT:n haastattelussa esiin erikoisuuden, johon Norjan vuoden 2010 pakolaiskulujen prosenttiosuus johtaa.

"On absurdia, että Norja maailman rikkaimpana valtiona on norjalaisen avun suurin vastaanottaja", hän hämmästelee.

Norjan pakolaisapu onkin vedonnut yhdessä kolmen muun suuren kansalaisjärjestön kanssa suurkäräjiin, jotta se asettaisi pakolaismenojen kirjaamiselle kahden prosentin katon.

Tuplasti rahaa pakolaista kohden

DT-lehti nostaa esiin myös toisen mielenkiintoisen yksityiskohdan Norjan pakolaiskuluista: Norja ennustaa vastaanottavansa vuonna 2010 noin 18 000 pakolaista. Yhtä pakolaista kohden kehitysyhteistyöbudjettiin kirjattavista 350 miljoonasta eurosta riittää reilut 19 000 euroa.

Vastaavasti Ruotsi, joka on perinteisesti kirjannut pakolaiskuluja kehitysapuun suurimuotoisesti - joskin Norjan ensi vuoden lukuja vähemmän, kirjaa vuonna 2010 pakolaismenoja budjettiinsa vain noin 200 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta se ilmoittaa vastaanottavansa 22 000 pakolaista.

Norja siis kirjaa Ruotsiin verrattuna tuplasti rahaa pakolaista kohden.

Suomenkin pakolaiskuluosuus kasvussa

Myös Suomen kehitysyhteistyöbudjetissa pakolaiskulujen osuus on kasvamaan päin. Kun budjettiin sisällytettiin vuonna 2006 turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta koituneita kuluja 9,15 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna luku oli 12,87 ja vuonna 2008 jo 18,06 miljoonaa euroa.

Vuoden 2009 tietoja ei ole vielä saatavilla, mutta vuodelle 2010 kehitysapubudjettiin on kirjattu pakolaiskuluja noin 39 miljoonaa euroa. Tällöin pakolaiskulujen osuus kehitysyhteistyövaroista olisi 4,0 prosenttia.

Summan huomattavaan kasvuun vaikuttaa laskentatapaan suunniteltu muutos: myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lisäksi mukaan laskettaisiin myös aiheettomasti turvapaikkaa hakeneiden menoja.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on kritisoinut tätä "avun paisuttelua".

Pakolaismenojen enenevää kirjaamista osaksi kehitysyhteistyöbudjettia on perusteltu muun muassa sillä, että Ruotsi paisuttelee omaa apuaan Suomea enemmän sisällyttäen kehitysyhteistyöraportointiinsa kaikki turvapaikanhakijoista koituvat kulut.

Kepan mielestä roolimallin ottaminen Ruotsista on kuitenkin kyseenalaista, sillä maat ottelevat kehitysapuasioissa eri painoluokissa: Ruotsin kehitysavun osuus vuonna 2009 on 0,98 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, ja pakolaiskulujen poistamisen jälkeenkin vielä 0,9 prosenttia.

Suomen kehitysyhteistyöbudjetin osuus kasvaa 0,54 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2010.

0,7 prosentin tavoitteeseen Suomella on nykyvauhdilla vielä vuosien matka. Ruotsi puolestaan saavutti YK:ssa vuonna 1970 sovitun tavoitteen ajat sitten.

Norjan kyseenalaiset keinot

Norjan kehitysyhteistyöbudjetti kasvaa vuosi vuodelta. Kasvua himmentää kuitenkin se, että Norja on ottanut laskennassaan huomioon yhä enemmän pakolaiskuluja.

  • 2008: kehitysyhteistyöbudjetti 2,71 miljardia euroa (pakolaiskulujen osuus 3,57 %)
  • 2009: 3,14 miljardia euroa (7,64 %)
  • 2010: 3,29 miljardia euroa (10,50 %)

Pakolaiskulujen laskemisesta osaksi kehitysapua ei olla yksimielisiä - OECD hyväksyy sen, mutta esimerkiksi Euroopan komissio ei. Vaihtelevat käytännöt tekevät kehitysapumäärärahojen vertailemisen hankalaksi.