Uutinen

Norja mitätöi vastuuttomat velkansa - seuraako Suomi?

Norjassa velkakampanjoijat pääsivät tuulettamaan kunnolla, kun maa mitätöi lokakuussa epäoikeutettuja velkoja kehitysmaille. Suomessa keskustelu aiheesta on vasta käynnistymässä muun muassa osana järjestöjen vaalikampanjaa.
Sanna Jäppinen
8.11.2006

"Tämä oli suuri voitto", hehkuttaa Kjetil Abildsnes, Norjan Jubilee-velkakampanjan SLUGin puheenjohtaja.

Mies viittaa Norjan lokakuiseen päätökseen mitätöidä Egyptin, Ecuadorin, Perun, Jamaikan ja Sierra Leonen velat, jotka olivat seurausta Norjan vuosina 1976-1980 harjoittamasta laivaviennistä kehitysmaihin. Viennillä tuettiin maan huonossa jamassa olevaa laivateollisuutta, ja kun köyhillä mailla ei ollutkaan varaa maksaa laivoja ja muita varusteita, Norja päätyi velkojaksi.

Abildsnes antaa tunnustusta Norjan hallitukselle rohkeudesta tehdä uraauurtava päätös: hallitus myönsi, että sillä oli osavastuu velkojen synnystä ja mitätöi ne ehdoitta. Mitätöintiä ei myöskään lasketa osaksi Norjan kehitysyhteistyöbudjettia, kuten velkahelpotusten suhteen on pääsääntöisesti tehty.

Makeasta voitosta huolimatta norjalaisilla velka-aktiiveilla ei ole varaa jäädä laakereille lepäilemään, sillä jatkossa työtä riittää, kun seurataan hallituksen lupauksia laajentaa kansainvälistä keskustelua vastuuttomasta velanannosta. Seurannan kohteena on myös Maailmanpankin parhaillaan aiheesta valmistelema selvitys.

"Jatkamme työskentelyä myös monenkeskisten velkojen anteeksiannon parissa ja kampanjoimme sellaisen kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin puolesta, johon kuuluisi itsenäinen, velkakriisiin ajautuneiden maiden tilannetta reilusti käsittelevä elin", Abildsnes kertoo.

Hallituksen esitys velkojen mitätöinnistä esitetään maan eduskunnalle osana vuoden 2007 budjettia.

"Koko poliittinen kirjo on päätöksen takana, ja toivon ettei mitätöinti tyssää eduskuntaan", Abildsnes toteaa.

Velanantajan vastuu?

Epäoikeutetuilla eli illegitiimeillä veloilla tarkoitetaan esimerkiksi epädemokraattisille hallitsijoille tai sotilashallituksille annettuja velkoja, joiden seuraukset köyhä maa ja sen kansalaiset joutuvat kantamaan. Laajemmin käsite viittaa siihen, että myös velanantajilla on vastuu monien köyhien maiden velkaantumisesta. Velkojen epäoikeudenmukaisuus ja vastuukysymykset ovat nousseet viime vuosina yhä enemmän esiin kehitysmaiden velkakriisiä ratkottaessa.

"Illegitiimin velan käsite on syntynyt Etelän kansalaisjärjestöissä ja osana heidän taisteluaan", Abildsnes muistuttaa.

Norjan hallitus ei ole suoraan nimennyt mitätöimiään velkoja epäoikeutetuiksi, mutta se tunnustaa ensimmäisen kerran velanantajan vastuun ja myöntää, että lainaajamaan oma etu on ollut kehitystavoitteiden edellä.

"Velkojamaana Norjalla on jaettu vastuu veloista. Norja myöntää vastuunsa peruuttamalla näiden viiden maan osalta vaatimuksensa kuolettaa velka", Norjan kehitysministeri Erik Solhem totesi mitätöintipäätöksen jälkeen lokakuun alussa.

Velkojamaiden muodostama Pariisin klubi ja kehitysrahoituslaitokset kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat tähän asti vältelleet epäoikeutettujen velkojen nostamista parrasvaloihin. Tosin Irakin ja Nigerian velkojen mitätöinnin yhteydessä päättäjät Yhdysvaltain valtiovarainministeristä Maailmanpankin pääjohtajaan totesivat, ettei menneiden diktaattorien ottamia lainoja tulisi jättää köyhien kansalaisten maksettaviksi. 

Abildsnes lupailee jatkossa yhteistyötä hallituksen kanssa, jotta asia etenee kansainvälisessä yhteisössä.

"Norjan on saatava liittolaisia, jotka omaksuvat saman näkemyksen - muuten Norja ei tule käyttämään rajallista poliittista pääomaansa näihin kysymyksiin", hän toteaa. "Siinä onkin velka-kampanjoijille haastetta!"

Velka esillä järjestöjen vaalikampanjassa

Suomalaiset kehitysmaiden velkakysymysten parissa työskentelevät kansalaisjärjestöt aikovat nostaa epäoikeutetut velat yhdeksi keskeiseksi teemaksi kevään eduskuntavaalien alla.

"Meillä ei ole vielä juurikaan käyty vastaavaa keskustelua kuin Norjassa siitä, mikä on Suomen mahdollinen vastuu joidenkin kehitysmaiden velasta", kertoo vaalikampanjointia Kepassa koordinoiva kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi.

"Toivotaan, että ulkoministeriö lähtee avoimin mielin keskustelemaan ja seuraavaan hallitusohjelmaan saadaan kirjattua epäoikeutettujen velkojen mitätöinti", Nahi toteaa.

Abildsnes evästää suomalaiskampanjoijia: "Muistakaa, että käsitysten muuttaminen vie oman aikansa. Kun aloitin näissä töissä kahdeksan vuotta sitten, epäoikeutetusta velasta ei vielä puhuttu mitään. Kun sitä alettiin käsitellä vuonna 2001, virkamiesten suhtautuminen oli aika vihamielistä, ja meni pari vuotta ennen kuin asennoituminen alkoi muuttua."

"Tämä tarkoittaa sitä, että on vain jaksettava toistaa samat asiat uudestaan ja uudestaan, vaikka virkamiehet pyörittelisivät silmiään", hän toteaa.

"Yrittäkää etsiä jotakin konkreettista, missä Suomi on toiminut väärin. Kannattaa nostaa keskusteluun ensin aivan selkeitä tapauksia. Me aloitimme diktaattoreille myönnetyistä veloista vakiinnuttaaksemme epäoikeutetun velan käsitteen, ja vasta myöhemmin siirryttiin vähemmän ilmeiseen laivavientitapaukseen."

Lisää tietoa aiheesta