Kehysriihessä linjataan haitallisten tukien osalta kokonaisuus, joka ehditään toteuttaa tällä hallituskaudella, Ville Niinistö lupasi.
Kuva:
Sanna Autere
Kepa
Uutinen

Niinistö: Kehysriihessä leikataan haitallisia tukia satoja miljoonia

Kansanedustajat suhtautuivat nihkeästi Suomen luonnonsuojeluliiton esitykseen leikata kestävän kehityksen kannalta haitallisia tukia. Suomessa
tukiin käytetään vuodessa 4,5 miljardia euroa.
Sanna Jäppinen
25.2.2014

"Maailmassa tuetaan edelleen vero- ja talouspolitiikalla enemmän saastuttamista kuin kestävää kehitystä. Vaikka myönnetään, ettei tässä ole järkeä, tuntuu käytännön tasolla olevan vaikea luopua tuista", totesi ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) ”Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteenä” -selvityksen julkistustilaisuudessa 24. helmikuuta.

Ympäristölle – ja laajemmin ajateltuna koko kestävälle kehitykselle - haitallisia tukia ovat OECD:n määritelmän mukaan kaikki sellaiset tuotantoa kasvattavat tai luonnonvarojen kulutusta lisäävät tuet, joiden vaikutuksesta saastuminen, jätteiden määrä ja luonnon hyväksikäyttö lisääntyvät.

Maailmanlaajuisesti suurimmat tuet menevät fossiilisille polttoaineille: kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreen arvion mukaan jopa 1400 miljardia euroa vuodessa.

EU:n tasolla yksi suurista tukimuodoista on maataloustuki, ja Suomessa haitallisia tukia myönnetään eniten liikenteelle, maataloudelle ja fossiilisille polttoaineille, yhteensä noin 4,5 miljardin euron edestä vuodessa. Vertailun vuoksi: Suomen valtion vuosibudjetti on reilu 50 miljardia euroa.

"Globaalin kestävän kehityksen kannalta haitalliset tuet ovat tärkeimpiä ratkaistavia kysymyksiä", Niinistö totesi.

Teollisuus, työmatka-autoilu ja polttoaineiden verotuet suurennuslasin alla

Kuva: SLL:n selvitys "Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteenä"

SLL:n mukaan ympäristölle haitalliset tuet olisivat kokonaisuuden kannalta järkevä leikkauskohde, kun maaliskuun kehysriihessä etsitään säästökohteita tulevalle kolmelle vuodelle. Kaikkiaan budjetin leikkaustarve on 7-8 miljardia euroa.

Kolmen kärjeksi leikattavien tukien listalla SLL nostaa energiaintensiivisen teollisuuden tukikokonaisuuden, yksityisautoiluun kannustavan työmatka-autoilun tuet sekä liikenteen polttoaineiden verotuet.

"Näiden tukien kohdalla ei ole tarkoitus, että kaikki leikattaisiin heti pois. Sille, miten niitä jatkossa leikataan tai kohdennetaan uudestaan pitäisi saada aikaan nykyistä kunnianhimoisempi aikataulu", totesi SLL:n selvityksen toimittanut Titta Lassila.

"Sen sijaan turpeelle myönnetty alempi verokanta pitäisi poistaa kokonaan mahdollisimman pian", Lassila arvioi. Syynä on se, että kokonaisvaikutuksiltaan turve on jopa kivihiiltä pahempi ympäristölle.

"Olen samaa mieltä raportin määrittelyistä. Mutta sitä, millä aikataululla haitalliset tuet voidaan poistaa tai kohdistaa uudelleen, on vaikea arvioida", ministeri Niinistö totesi.

Valtiovarainministeriön esityksessä haitallisia tukia leikattaisiin 400 miljoonaa euroa, mutta Niinistö arvioi leikkausten jäävän hieman pienemmiksi.

"Satojen miljoonien mittaluokasta on kyse, ja erityisesti liikennepuolella on odotettavissa suurta edistystä."

Ministeri muistuttaa, että kaikkien tukien kohdalla lopettaminen ei ole ainoa tavoite, vaan monesti parempi kohdentaminen voi olla järkevämpää.

"Tavoitteena pitää olla uusiutuvan ja kotimaisen energian tukeminen ja päästöjen vähennys. Samalla myös vähennetään riippuvuutta öljystä ja saadaan Suomen vaihtotasetta parempaan tilaan."

Esimerkkinä Niinistö käyttää 50 miljoonaan euron tukea dieselin käytölle maataloudessa. Paremmin kohdennettua tukea voisi antaa vaikkapa lannasta tuotettavalle biokaasulle.

”Ei tätä purematta niele”

Perussuomalaisten Maria Lohela (vasemmalla) kiitti vuolaasti selvityksestä, mutta totesi, etteivät esitetyt tukileikkaukset juuri istu puolueen politiikkaan. Kuva: Sanna Jäppinen / Kepa.

Satojen miljoonien nipistys vaikuttaa kunnianhimoiselta tavoitteelta, kun kuunteli  SLL:n paikalle kutsumien poliitikkojen kommentteja: kaikkien haitallisten tukien säilyttämiselle löytyi perusteita. 

"Ei tätä listaa kyllä purematta niele", totesi keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen. "Ehkä jotain elinkeinotukien puolella voitaisiin leikata, mutta kaikessa on otettava huomioon työllisyysvaikutukset, yritysten kilpailukyky, aluekehitys ja Suomen omavaraisuus."

Kaikkonen on ehdokkaana tulevissa eurovaaleissa, kuten muutkin kansanedustajapanelistit: Maria Lohela (ps.), Johannes Koskinen (sd.), Annika Lapintie (vas.), Jouko Jääskeläinen (kd.) ja Satu Haapanen (vihr.). Kokoomuksesta ja RKP:stä ei paikalle saapunut keskustelijaa.

Kun jotain tukia oli pakko nostaa leikkauspöydälle, mainitsivat Lohela ja Jääskeläinen yritystuet, Koskinen elinkeinotuet ja Annika Lapintie sekä Satu Haapanen liikennetuet.

Tilaisuudessa tuli myös konkreettisesti esiin vahvojen eturyhmien vaikutusvalta. Kun Metsäteollisuus ry:n Jouni Punnonen pyysi kyllä- tai ei-vastausta kysymykseen ”Pitäisikö tehdä metsäteollisuuden tuotantoa vähentävä päätös?”, antoi vain Annika Lapintie jossain määrin kielteisen vastauksen.

"Ei vastaus voi olla joko tai – eihän kaikkia tukia olla leikkaamassa kerralla pois", hän totesi.

Ei tunkua globaalin luokan priimukseksi

Koska panelistit tähtäävät euroedustajiksi, oli aiheellista kysyä myös sitä, miten he edistäisivät haitallisten tukien vähentämistä EU- tai globaalitasolla.  Eniten konkretiaa löytyi kehitysyhteistyöstä, jonka sekä Satu Haapanen, Marika Lohela että Annika Lapintie nimesivät.

"Avainsanoina ovat johdonmukaisuus ja kauppapolitiikka. Kehittyvien maiden ei tarvitse tehdä kaikkia samoja virheitä kuin meidän, vaan ne voisivat esimerkiksi hypätä yli fossiilisten polttoaineiden vaikkapa aurinkoenergiaan", Lapintie totesi.

Johannes Koskisen mukaan keskeinen vaikuttamisen paikka on nimenomaan unionin kauppapolitiikka, jossa johdonmukaisuuden puute on vielä suurempaa kuin Suomessa. 

"EU-parlamentti on ensisijainen suunnannäyttäjä, ja sillä on kauppapolitiikkaan suurempi sananvalta kuin jäsenmailla", Koskinen arvioi.

Jouko Jääskeläisen mukaan EU:ssa voidaan "yhdessä olla parempia oppilaita". Hänen mielestään Suomella ei ole varaa olla yksin priimus: "En halua tappaa työtä."

Satu Haapanen muistutti, että vaikka kilpailukyky ja työllisyys nostetaan vahvimmiksi perusteluiksi haitallisten tukien tarpeellisuudelle, on syytä pitää mielessä suurin ongelma.

"Ei ole työtä, jos pallo lämpenee hulvattomasti. Meidän on yritettävä pitää nousu kahdessa asteessa."

Ja vaikka Antti Kaikkonen ei kansallisella tasolla vaikuta innokkaalta leikkaamaan haitallisia tukia, oli globaalin tason rima korkealla: kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Pariisissa 2015 on saatava aikaan sitova päästövähennystavoite.

"Se on avainkysymys ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta."

Kepa on osallistunut Suomen luonnonsuojeluliiton "Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteenä" -selvityksen tekoon.