Nigerialaisperhe ajelulla Akuren kaupungissa.
Kuva:
Shutterstock
Uutistausta

Nigeriasta tuli Afrikan vaurain maa - yhdessä yössä

Nigerian bruttokansantuote ohitti viime vuonna Etelä-Afrikan, ja maa on nyt Afrikan suurin talous. Verotulojen osuus vauraudesta on kuitenkin häkellyttävän pieni.
Sanna Jäppinen
24.4.2014

Nigerian hallitus julkisti huhtikuun alussa maan bruttokansantuotteen (bkt) vuodelta 2013: se oli lähes tuplaantunut edellisvuodesta 509 miljardiin dollariin.

Vertailun vuoksi: vuonna 2012 Suomen bkt oli noin 266 miljardia ja Yhdysvaltain 15 700 miljardia dollaria.

Nigeria on nyt Afrikan rikkain valtio – ja koko maailman vertailussa sijalla 26 – sillä aiemmin talousveturina toimineen Etelä-Afrikan bkt vuonna 2013 oli 370 miljardia dollaria. Tosin väkilukuun suhteutettuna kansantulo jää Nigeriassa edelleen huomattavasti alhaisemmaksi: siellä asuu noin 170 miljoonaa ihmistä eli yli kolminkertainen määrä Etelä-Afrikkaan verrattuna, The Financial Times kirjoittaa.

Tulonjaossa Nigerialla riittää vielä tekemistä: samaan aikaan kun maassa on yhä enemmän multimiljönäärejä, arvioidaan väestöstä 60 prosentin elävän köyhyydessä.

Maailmanpankin tuoreessa, äärimmäisen köyhyyden vähentämistä arvioivassa raportissa todetaan, että Nigeriassa on Intian ja Kiinan jälkeen eniten alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä ihmisiä. Myös maan väestönkasvu on maailman kärkeä: YK ennustaa maan väkiluvun nousevan 900 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä.

Realistisempi kuva talouden rakenteesta

Bruttokansantuotteen huikea nousu johtuu talouskasvun ohella siitä, että Nigeriassa tehtiin korjausliike tilastoihin. Aiemmin laskelmien perusvuotena oli 1990, nyt 2010. Esimerkiksi Ghanassa samanlainen tilastoharjoitus tuotti vuonna 2010 noin 60 prosentin kasvuharppauksen bkt:hen,  The Financial Times kirjoittaa.

Nigerian perinteinen vaurauden lähde, öljy ja maakaasu, muodostavat enää noin 14 prosenttia bkt:sta, ja maataloudenkin osuus on tippunut noin 20 prosenttiin. Vuonna 1990 nämä sektorit vastasivat yhteensä kahdesta kolmanneksesta maan kansantuotteesta.

Uutta potkua Nigerialle ovat tuoneet esimerkiksi telekommunikaatio, IT- ja musiikkiteollisuus, verkkokauppa, lentoliikenne ja elokuvatuotanto.

"Vuonna 1990 maassa toimi yksi teleoperaattori ja puhelimia oli 300 000. Nyt Nigeriassa on kokonainen telekommunikaatioteollisuus ja kymmeniä miljoonia palvelujen käyttäjiä", kuvailee BBC muutosta.

Yksi keskeinen syy tilastojen saattamiseen lähemmäs reaalimaailmaa oli sijoittajien houkutteleminen.

"Tarkistuksella on psykologinen merkitys. Sen avulla kerrotaan ulkomaisille sijoittajille, että maallamme on laaja kuluttajapohja", totesi Nigerian talous- ja rahoitusministeri Ngozi Okonjo-Iweala uusien bkt-lukujen julkistuksen yhteydessä.

Useimmat maat tekevät bkt-tilastojen tarkistuksen muutaman vuoden välein - kansainvälinen suositus on neljä vuotta - , mutta Nigeriassa edellisestä kerrasta ehti vierähtää 24 vuotta.

Erityisesti kansainväliset avunantajat toivovat, että Afrikan maat pitäisivät tilastonsa realistisina, jotta myös avun tarve voidaan arvioida paremmin, BBC kirjoittaa.

Rikas mutta heikko valtio

Huimia kasvulukuja on syytä tarkastella kriittisesti, toteaa Center for Global Development -ajatushautomon tutkija ja kehitysmaiden verotuksen asiantuntija Alex Cobham blogissaan.

"Positiivista Nigerian kasvussa on se, että maan talous on monimuotoistunut", Cobham toteaa. "Hälyttävää puolestaan se, että Afrikan suurimman talouden verotulot kuuluvat maailman alhaisimpiin."

Useat tutkimukset viittaavat hänen mukaansa siihen, että valtion toimivuus alkaa olla riskirajoilla, jos verotulojen osuus on alle 15 prosenttia bkt:stä. Nigeriassa verotulot ovat viime vuosina jääneet alle tämän rajan, ja erityisen alhaiseksi verokertymä kutistuu, kun siitä poistetaan öljystä ja maakaasusta saatavat tulot: vuonna 2012 näiden verotulojen osuus oli vain 3,25 prosenttia maan bkt:sta.

Cobham muistuttaa, että verotus ja kehitys kietoutuvat monin tavoin yhteen. Verojen valtiolle tuottamat tulot ovat luonnollisesti keskeisiä, sillä niiden avulla voidaan tarjota peruspalveluja ja taata toimivat instituutiot.

"Raha yksin ei ratkaise, vaan merkitystä on myös sillä, mistä raha tulee. Verojen avulla uudelleen hinnoitellaan tuotteita ja palveluja, esimerkiksi tekemällä 'yhteisestä pahasta', kuten tupakoinnista ja saastuttamisesta kalliimpaa", Cobham toteaa.

Verotus on keskeinen elementti myös tulonjaossa, jota tehdään eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Ehkä kaikkein merkittävintä Cobhamin mukaan on kuitenkin se, että verotus on perusta valtion julkiselle uskottavuudelle ja poliittiselle edustavuudelle. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että mitä suurempi on valtion riippuvuus muista kuin verotuloista, sitä heikompia ovat sekä valtion ja kansalaisten välinen suhde että hallinnon ja instituutioiden taso.

Korruptio vaikuttaa syvällä rakenteissa

Luottamuspulaa aiheuttaa myös joka puolella rehottava korruptio. Tuoreen Afrobarometri-kyselyn mukaan nigerialaisten usko esimerkiksi veroviranomaisten rehelliseen toimintaa on maanosan alhaisinta, ja hallituksen läpinäkyvyys verorahojen käytön suhteen olematonta.

Tuorein esimerkki korruption laajuudesta kuultiin, kun Nigerian keskuspankin johtaja Lamido Sanusi syytti valtiollista öljy-yhtiötä Nigerian National Petroleum Companya siitä, että se oli pimittänyt 20 miljardia dollaria öljytuloja. Sittemmin presidentti Goodluck Jonathan on pidättänyt Sanusin virantoimituksesta.

Maailmanpankin tilastojen mukaan viimeisen 10 vuoden aikana ainoastaan neljällä maalla on ollut Nigeriaa alhaisemmat verotulot: öljyvaltioilla Bahrainilla, Kuwaitilla ja Omanilla sekä Myanmarilla.

"Ei ole sattumaa, että Nigeria on yksi harvoista maista, joissa useampi kuin joka kymmenes lapsi edelleen kuolee ennen viidettä syntymäpäiväänsä – ja määrä on ollut viime vuosina kasvussa", Alex Cobham toteaa.