Kuva:
Clara Sanchiz
RNW
Uutinen

Nigerian presidentti alkaa itse valvoa öljymiljoonia

Keväällä valittu Muhammadu Buhari nimittää itsensä öljyministeriksi, koska haluaa korruption ja pääomapaon lopullisesti kuriin.
Jukka Aronen
1.10.2015

Viime toukokuussa valtaan astunut Nigerian presidentti Muhammadu Buhari sanoo ottavansa haltuun öljyministerin tehtävät, brittiläinen Guardian kirjoittaa.

Buhari sanoo, ettei uskalla antaa tuottoisaa öljy- ja kaasuteollisuutta kenenkään muun käsiin.

Nigerian öljysektori on tunnettu korruptiosta. Viime helmikuussa julkistetussa Afrikan unionin ja YK:n yhteisessä tutkimuksessa todettiin, että Nigerian öljyteollisuuteen liittyvä hämärätoiminta vastaa yksinään suuresta osasta mantereen pääomapaosta.

Vuosien 1970 ja 2008 välisenä aikana maanosasta pakeni noin 850 miljardia dollaria, ja tästä Nigerian osuus oli noin 218 miljardia. Muilla kärkisijoilla olivat Egypti (105 miljardia) ja Etelä-Afrikka (82 miljardia).

Lupaava alku

Mutta voiko Buharinkaan luottaa?

Muhammadu Buhari on johtanut Nigeriaa kerran aiemmin, sotilasvallankaappauksen jälkeen vuosina 1983-1985. Hänen hallintokautensa muistetaan kurittomuuden ja korruption vastaisena aikana, mutta myös ihmisoikeusloukkauksista. Kevään presidentinvaalissa Buharin mottona oli "varastaminen on korruptiota".

Uusi presidentti on saanut neljässä kuukaudessa yllättävän paljon aikaan, osittain pelkän esimerkin voimin. Muutama viikko sitten hän ilmoitti puolittavansa oman palkkansa ja perui presidentin virka-autoiksi kaavailtujen uusien panssaroitujen Mercedes-Benzien hankinnan, Nigeriassa vastikään vieraillut Peik Johansson kirjoittaa.

Presidentti on myös pyytänyt ulkomailta apua, jotta Nigerian valtion kassasta varastetut pääomat saataisiin jäljitetyksi. Pelkästään yhdysvaltalaisissa pankeissa uskotaan olevan 150 miljardin dollarin edestä nigerialaisten virkailijoiden viemiä rahoja.

Buharin tiukasta asenteesta kertoo eniten kuitenkin se, että uuden hallituksen muodostaminen on viivästynyt, koska suurin osa ministeriehdokkaista ei ole saanut talousrikostutkijoilta puhtaita papereita.

Obasanjon lankeaminen

Hyvistä merkeistä huolimatta kukaan ei voi olla varma, pysyykö Buhari kaidalla tiellä.

Huonoimmillaan hänelle voi käydä niin kuin kenraali Olusegun Obasanjolle, joka lähti maan ensimmäisenä siviilipresidenttinä vuonna 1999 lopettamaan korruptiota.

Obasanjo liitti Nigerian mukaan EITI-järjestelmään, joka avasi öljyteollisuuden ovia valvonnalle. Jossain vaiheessa hänestä itsestään tuli kuitenkin järjestelmän osa, ja hän jäi kiinni lahjottuaan kongressia muuttamaan perustuslakia niin, että se sallisi kolmannen virkakauden presidentille.

Obasanjon aikana paljastui, että hallituksen ministerit olivat ottaneet yli 200 miljoonan dollarin lahjukset ranskalaiselta Sagem-yritykseltä, joka oli valmistamassa tämän vuoden presidentinvaaleissa käytettyjä henkilökortteja.

Veroparatiisikytkennät

Sagem ei ole ollut yksittäinen tapaus, vaan yleisesti epäillään, että Nigerian valtaisa pääomapako kytkeytyy kiinteästi kansainväliseen salaisuusvaltiotoimintaan, jossa varoja liikutellaan maasta sisään ja ulos veroparatiisien kautta.

Todisteita veroparatiisikytkyistä on tunnetusti hankala esittää, mutta esimerkiksi yhdysvaltalainen Halliburton junaili lahjusrahoja Nigerian öljyteollisuudelle Portugalille kuuluvan Madeiran kautta ja joutui maksamaan satojen miljoonien sakot oman maansa hallitukselle.

Kuvaava tapaus on ollut myös entisen diktaattorin Sani Abachan varastamien rahojen metsästäminen. Varoja on saatu takaisin ainakin Sveitsistä, Liechtensteinista, Ranskasta, Yhdysvalloista, Britanniasta ja Britannian veroparatiisialueilta kuten Jerseystä.

Abachan uskotaan varastaneen kolmesta viiteen miljardia dollaria viiden hallintovuotensa aikana.

Nigerialaisten poliitikkojen ja länsimaisten yritysten valvonta saattaa lähitulevaisuudessa tiukentua, sillä Buhari on jo jakanut  kansallisen öljyviraston kahtia ja miettii, pilkkoisiko sen edelleen pienempiin paloihin.

"Haluamme ensin nähdä, miten tähänastinen (öljyviraston) pienentäminen ja johtajien vaihtaminen vaikuttaa. Vasta sitten päätämme jatkotoimenpiteistä", Buhari kertoi Guardianille.