Uutinen

Nicaraguan linjaukset Cancunissa vielä haussa

"Pääkysymys on, miten kaikkien kauppaan liittyvien rajoitusten poistaminen palvelee myös ympäristöä ja kehitystä", muotoili nicaragualaisen ympäristöjärjestön edustaja Victor Campos.
Kimmo Lehtonen
7.9.2003

Syyskuun alussa järjestetyssä Nicaraguan Cancun-tilaisuudessa pohdittiin maan kantoja maailmankauppaan.

Kokouksen olivat kutsuneet koolle noin 40 keskiamerikkalaisen kansalaisjärjestön muodostaman CID (Iniciativa Mesomericana de Comercio, Integracion y Desarrollo) -verkoston nicaragualaiset jäsenet, jotka tekivät tilaisuudessa tunnetuksi linjauksensa WTO:n ministerikokouksen asialistaan. Kepan kumppanijärjestö Centro Humboldt on yksi verkoston kantavista voimista.

Centro Humboldtin varajohtaja Victor Campos kysyi kokouksen alussa, miten kaikkien kauppaan liittyvien rajoitusten poistaminen saataisiin palvelemaan myös ympäristöä ja kehitystä.

Camposin heittämään haasteeseen vastasi ensin Nicaraguan hallituksen edustaja Silvio Zambrana maan kauppaministeriöstä.

"Hallituksella ei ole vielä selviä kantoja kaikkiin Cancunissa neuvoteltaviin asioihin, joten en voi mennä yksityiskohtiin", hän totesi, kun neuvottelujen alkamiseen oli aikaa neljä päivää.

Zambranan mukaan hallituksen konsepti neuvotteluissa on se, että se pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kaikkien käsiteltävien olevien sopimusten osalta siihen, että kaikkein kehittymättömien maiden osalta punaisena lankana noudatetaan erityiskohtelua niiden osalta.

Tämän periaatteen tulisi hänen mukaansa sitten myös näkyä tulevissa neuvotteluissa, ja myös siten, että "aiempiin sopimuksiin tämä periaate saataisiin uusintaneuvottelujen kautta sisällytettyä".

"Nicaragua monien muiden kehittymättömien maiden lailla elää maataloudesta ja perushyödykkeiden tuotannosta, siksi tämä todellisuus tulisi tunnustaa", Zambrana perusteli erikoiskohtelun välttämättömyyttä.

Maan hallitus vastustaa luonnollisesti kehittyneiden maiden harjoittamaa maatalouden subventiopolitiikkaa, joka vääristää hintakilpailun. "Dohan kokouksen sopimukset tukien vähentämisestä tulisi saattaa voimaan."

Ainoana enemmän tai vähemmän konkreettisena aloitteena Zambrana kertoi Nicaraguan kannattavan useiden Afrikan maiden esitystä puuvillatuotannon tukien poistamisesta.

Ajatus taustalla lienee se, että maan hallituksen talouden kehittämissuunnitelmissa harkitaan puuvillan tuotannon aloittamista uudelleen, jos se suinkin vaan saataisiin jollain lailla tuottavaksi. Nicaragua pyrkisi siten luomaan maahan suoran tuotantoketjun, jonka toisessa päässä lisääntynyt tekstiilien vapaakauppatuotanto saataisiin käyttämään nicaragualaista raaka-ainetta ja siitä tehtyä kangasta.
 

Dohan sopimukset toteutettava



Centro Humboldtin kehityspolitiikkaan ja poliittiseen lobbaukseen keskittyvän tiimin vetäjä Silvia Arguello kehotti maan hallitusta tarttumaan kansalaisjärjestöjen ehdotukseen tarjota sille asiantuntemustaan kantojen muodostamiseksi. Arguello ja kolme muuta Centro Humboldtin työntekijää jatkavat lobbaustyötään Cancunissa.

"Tämän lisäksi meidän tehtävämme kansalaisjärjestönä on tiedottaa näistä vaikeaselkoisista kysymyksistä, sillä tiedosta vallitsee huutava puute. Ihmiset eivät tiedä kyseen olevan neuvotteluista, joiden lopputulema säätelee käytännössä heidän koko elämäänsä ja tulevaisuuttaan."

CID-verkosto evästi hallitusta kolmella linjauksella maatalous-, palvelu- ja geeniperimän patenttineuvottelujen suhteen.

"Nyt käytävien maataloutta koskevien sopimusneuvottelujen pohjana täytyy olla Dohan sopimuspohja. Siitä oma linjauksemme lähtee", sanoi verkostoon kuuluva Nicaraguan kooperatiivitilojen yhteenliittymän FENACOOP:in puheenjohtaja Sinforiano Caceres. "Siellä sovittiin jo tiettyjen maataloustukien ja tullien vähentämisestä. Niistä aikatauluista tulisi pitää kiinni."

Caceres ihmetteli, mitä esimerkiksi on tapahtunut riisin tuotantotuille Yhdysvalloissa. "Sopimusten mukaisesti niiden tuli laskea 20 prosenttia, mutta miten kävikään? Ne ovat yli kaksinkertaistuneet riisikvintaalia kohden."

"Samaan aikaan Nicaragua on alentanut tuontitullejaan ja korkeimmillaan se on enää 15 prosenttia. Mitä järkeä tässä on?” Caceres kysyi.

CID vastustaa myös geenimanipuloidun siemenviljan tuomista maahan ja vaatii myös maiden ruokaturvalle ja perustuotannolle välttämättömien perushyödykkeiden jättämistä kokonaan sopimusten ulkopuolelle.

Nicaraguassa maan rikkaan eläimistön ja kasviston kunnollista kartoitusta ei ole edes tehty. On selvää, mitä vapaa pantentointioikeus merkitsisi maan kansalliselle geeniperimälle, joka verkoston mielestä on suojeltavaa kansallisomaisuutta.

Selkeäksi tuli myös verkoston kielteinen kanta peruspalvelujen, kuten esimerkiksi vesivarojen omistamisen ja jakelun yksitäistämiseen tähtäävien sopimusten suhteen.

"Vesi on yhteisöllistä omaisuutta ja kaikilla tulee olla siihen oikeus, vesivaroja ei pidä alistaa kaupankäynnille", tähdensi kuluttajajärjestö Liga de Consumidoresin puheenjohtaja Lilliam Marenco. "Niiden jakelu ja hallinta kuuluu yhteisöille ja kunnille."

"Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat täällä jo tekemässä tarjouksiaan vesivaroistamme ja laskeskelevat hintaa tuottamilleen palveluille. Jos esitetyt pelisäännöt hyväksytään,valtiolla ei ole sanomista siihen millaisia hintoja ulkomaiset firmat palveluilleen laittavat. Joka tapauksessa valtaosa väestöstä ei niistä kykene maksamaan."