Uutinen

Nicaraguan kansalaisyhteiskunta: "Ei diktatuurille"

Hallitus laiminlyö kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan oikeuksia, kuului monen eri tahon muodostaman protestimarssin viesti Managuassa 13.12.
Larissa Bruun
17.12.2007
LARISSA BRUUN071213lbruun_protestimarssi2.jpg

Keila Amador ja Karina liseth Garcia pukeutuivat protestin kunniaksi EI-paitoihin.

MANAGUA -- Viime torstaina 13. joulukuuta Nicaraguassa eri asioita ajavat kansalaisliikkeet ja -järjestöt kokoontuivat poikkeuksellisen laajaan yhteiseen protestimarssiin. Mielenosoitus päättyi presidentti Daniel Ortegan kotitalon eteen pääkaupungissa Managuassa. Mielenosoittajien bannereissa, julisteissa ja paidoissa luki "No a la dictadura" eli "Ei diktatuurille".

 

LARISSA BRUUN Managuan protestimarssi Luis Gerardo Fernández

Aiemmin samalla viikolla kansalaisyhteiskunnan yhteistyöelin Coordinadora Civil perusti kansallisen ihmisoikeuksia puolustavan rintaman (Frente Nacional de Lucha por los Derechos Humanos) yhdessä useiden muiden järjestöjen ja liikkeiden kanssa. Tavoitteena on puolustaa kansalaisten oikeuksia, joita tämänhetkinen hallitus kansalaisyhteiskunnan mielestä laiminlyö.

"Vaadimme oikeuksiamme, sillä hallituksen politiikka huolestuttaa meitä kaikkia", sanoi työpäivänsä marssin takia keskeyttänyt managualainen Luis Gerardo Fernández.

Mielenilmaisumarssi lähti liikkeelle alkuperäisväestön vastarintaa symboloivalta Gueguensen liikenneympyrältä. Presidentti Daniel Ortega kieltäytyi tapaamasta mielenosoittajia näiden saapuessa hänen koti- ja hallintotalolleen.

Poliisi pysäytti busseja

Mielenilmaukseen osallistui noin 6 000 henkilöä. Tapahtuman johto kertoi saaneensa tietoja, että moni pääkaupunkiseudun ulkopuolelta protestimarssille mielinyt ei päässyt paikalle, sillä poliisi ei ollut päästänyt matkaan mielenosoittajille varattuja busseja.

Marssijoilla oli monia viestejä, jokaisella ryhmällä omansa. Teemoina olivat muun muassa maassa paljon keskustelua herättänyt aborttikysymys, huoli peruspalvelujen kuten veden, sähkön ja ruoan jatkuvasta kallistumisesta, hallituksen katteettomat korvauslupaukset banaaniviljelmillä 1970-luvulla sairastuneille työntekijöille sekä opettajien pienet palkat.

"Kansalaisyhteiskunnan protesti ei tullut syyttä juuri nyt", selvitti Coordinadora Civilin edustaja Georgina Muñoz. "Meillä on Nicaraguassa hallinnollinen kriisi, ja lisäksi kansalaisyhteiskuntaa eristetään ja uhataan ja meiltä salataan tietoja. Olemme antaneet hallitukselle aikaa, olemme yrittäneet nähdä edistysaskelia ja jotain positiivista ja ennen kaikkea olemme odottaneet, että meille kerrottaisiin, mitä on tekeillä."

Maan sandinistihallitus on leimannut muun muassa kansalaisyhteiskunnan yhteistyöelimen oppositioksi, eikä siksi ole halunnut olla useiden järjestöjen ja liikkeiden kanssa tekemisissä, vaikka perinteisesti suuri osa järjestöjen ja liikkeiden keulahahmoista pitää itseään sandinisteina.

Kiistellyt kansalaisneuvostot

Useiden järjestöjen ja liikkeiden sekä opposition pinna on kiristynyt viime viikkoina muun muassa presidentti Ortegan perustamien kansalaisneuvostojen takia.

Ortega on alkuvuodesta lähtien luvannut suoraa ja vahvempaa demokratiaa. Hän on perustanut uusia kansalaisyhteiskuntaa edustavia ruohonjuuritason kansalaisneuvostoja, joiden tehtävänä on suoran demokratian varmistaminen. Neuvostot virallistettiin marraskuun viimeinen päivä.

Parlamentti oli kuitenkin jo aiemmin enemmistöpäätöksellä säätänyt lain, joka kielsi neuvostot osana maan toimeenpanovaltaa. Oppositio pitää ongelmana muun muassa sitä, että hallitus haluaa luoda suoraa demokratiaa puoluepoliittisten neuvostojen kautta ja siirtää niille varoja.

"Hallitus synnyttää vastakkainasettelua köyhien välille luomalla omia rinnkakkaisrakenteitaan, joille annetaan julkisten instituutioiden tehtäviä ja vastuuta", sanoi Movimiento Social Nicaraguense -liikkeen William Rodriguez viitatessaan neuvostoihin.

Korkein oikeus päätti kuitenkin pelastaa kanslaisneuvostot, mikä vuorostaan on johtanuut riitaan maan lainsäädäntövallan ja tuomiovallan välillä. Tällä hetkellä parlamentti on uhannut olla hyväksymättä vuoden 2008 budjettia, jonka piti saada siltä vihreä valo viimeistään joulukuun puoliväliin mennessä. Nicaraguaa tukevat kansainväliset avunantajat, muun muassa EU, ovat myös ilmaisseet huolensa tilanteesta.

Sandinisti Daniel Ortega nousi tammikuussa 2007 uudestaan presidentiksi 16 vuoden tauon jälkeen 38 prosentin äänisaaliilla. Vasemmistosandinistit hallitsivat Ortegan johdolla Nicaraguaa vuoden 1979 vallankumouksesta vuoteen 1990, jolloin he hävisivät vaalit liberaalipuolueelle.

Lisää tietoa aiheesta